jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Fasismi, natsismi, kapitalismi, sosialismi

Kapitalismi on tuotantovälineiden yksityisomistusta. Kapitalismissa tuotantovälineiden ja työvoiman omistus on eronnut eri käsiin. Kapitalistit omistavat tuotantovälineet ja työläiset omistavat työvoiman.

Tuotannossa tarvitaan sekä tuotantovälineitä että työvoimaa. Kapitalismissa kapitalistit ostavat työvoimaa työläisiltä ja saavat tuotannon tuotoksen itselleen. Tuotannon arvo on suurempi kuin siihen käytetyn työvoiman ja tuotantovälineiden sekä raaka-aineiden yms. arvo. Ylijäämä on voittoa, joka jää kapitalisteille.

Kuten tiedämme omasta yhteiskunnastamme, kapitalistiluokalla on myös poliittinen valta. Jos kansan valitsema eduskunta harkitsisi sellaisen päätöksen tekemistä, joka ei kapitalistiluokalle sovi, kapitalistit uhkaisivat viedä tuotannon pois maasta, ja eduskunta alistuisi tähän kiristykseen eikä tekisi sellaista päätöstä, joka ei kapitalistiluokalle sovi.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa kansan valitsemalla eduskunnalla on valtaa vain niissä raameissa, jotka kapitalistiluokka sallii.

Fasismi on epätoivoinen yritys pönkittää kapitalismia sellaisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jossa se muuten kaatuisi/kaadettaisiin. Fasismiin kuuluu työväenluokan organisoitumisen kieltäminen ja estäminen. Työväenluokan puolueet ja ammattiyhdistystoiminta kielletään maan edun nimissä. Tällä tavalla yritetään sementoida kapitalistiluokan valta-asema sellaisessa tilanteessa, jossa se muuten kaatuisi.

Natsismi on Adolf Hitlerin kehittämä versio fasismista. Siihen kuuluu muun muassa rotuoppi, jolla eri rotuja asetettiin arvojärjestykseen. Vaikka natsismin nimi suomeksi on kansallissosialismi, sillä ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa. Natsistisen yhteiskunnan talousjärjestelmä on kapitalistinen – tuotantovälineet ovat yksityisomistuksessa.

On huomattava, että otsikossa mainitut 4 asiaa jakautuvat kahteen eri kategoriaan. Kapitalismi ja sosialismi ovat talousjärjestelmiä kun taas fasismi ja natsismi ovat metodeja pitää kiinni kapitalismista ja pönkittää sitä sellaisessa tilanteessa, jossa se muuten uhkaisi kaatua ja vaihtua sosialismiin.

Sosialismissa tuotantovälineiden ja työvoiman omistusta ei ole eriytetty eri tahoille. Työväenluokka omistaa sekä tuotantovälineet että työvoiman, ja kapitalistiluokkaa ei ole. Näin ollen tuotannon ylijäämä jakautuu koko kansalle tasaisesti eikä pienelle vähemmistölle. Sosialismissa mikään vähemmistö ei myöskään voi kiristää kansan enemmistöä tuotantovälineiden omistuksen antaman vallan avulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sosialismissa tuotantovälineiden ja työvoiman omistusta ei ole eriytetty eri tahoille. Työväenluokka omistaa sekä tuotantovälineet että työvoiman, ja kapitalistiluokkaa ei ole."

Tuosta tuli mieleeni joskus 60-luvulla kerrottu anekdootti, kun reportteri meni amerikkalaiseen autotehtaaseen ja kysyi työntekijöiltä: "Kenen tehdas tämä on?" He vastasivat: "Tämän on johtajan tehdas". Sitten hän kysyi: "Kenen nuo kaikki autot ovat parkkipaikalla?" Työläiset vastasivat: "Ne ovat meidän autojamme". Samainen reportteri meni Neuvostoliittoon ja kysyi tehtaalla: "Kenen tämä tehdas on?". Työläiset vastasivat: "Tämä on meidän tehdas". Sitten hän kysyi: "Kenen tuo auto on parkkipaikalla?" (Jokainen saa arvata mikä oli vastaus ...)

"Näin ollen tuotannon ylijäämä jakautuu koko kansalle tasaisesti eikä pienelle vähemmistölle."

Miten selität sen, että Neuvostoliitossa pakotettiin yksityiset maatalousyrittäjät kolhooseihin? Riistikö joku heitä kun he olivat "kulakkeja" vai riistivätkö he joitakuita?

Miksi muutenkaan olisi tarpeellista kieltää yksinyrittäminen puhtaasti ideologiselta kannalta katsottuna? Leningradissa tuomittiin kaksi koulupoikaa 60-luvulla vankeuteen, kun he olivat valmistaneet kellarissa purukumia.

"Sosialismissa mikään vähemmistö ei myöskään voi kiristää kansan enemmistöä tuotantovälineiden omistuksen antaman vallan avulla."

Sosialismissa ei voi puhua kiristämisestä, koska jokainen on valtion orjana pakkotyössä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksinyrittäminen on sallittua sosialismissa, ja jopa osuuskuntatoiminta on sallittua sosialismissa.

Sosialismissa on lupa tulla toimeen omalla työllä, mutta ei toisen työllä (paitsi tietysti eläkeläiset, työkyvyttömät yms.).

Yksityisen palkkatyön teettäminen ei ole sallittua sosialismissa. Toisen ihmisen riistäminen on kiellettyä. Kapitalismin kannattajat kutsuvat tätä kieltoa vapauden puuttumiseksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Yksinyrittäminen on sallittua sosialismissa, ja jopa osuuskuntatoiminta on sallittua sosialismissa."

Jos yksinyrittäminen on sallittua, niin toistan kysymykseni: "Miksi pienviljelijät pakotettiin kolhooseihin?"

Kolhoosit toki olivat periaatteessa osuuskuntia, mutta valtiovalta ja puolueen politrukit määräsivät niitä koskien kaiken. Niille annettiin tuotantokiintiöt, joiden mukaiset toimitukset tuli luovuttaa valtiolle politrukkien saapuessa syksyllä verottamaan. Jos viljaa ei riittänyt tarpeeksi, niin otettiin kaikki ja ammuttiin pari tihutyöntekijää malliksi.
Arvo Tuomisella on värikkäitä kuvauksia tästä toiminnasta, koska hän oli itse siihen osallisena.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #3

Vastaus kysymykseesi löytyy varmaan, jos opiskelee Neuvostoliiton historiaa.

Kukaan ei kuitenkaan ole ehdottamassa, että siirtyisimme ajassa taaksepäin ja toiseen paikkaan. Sosialismi ei ole sama asia kuin Neuvostoliitto, eikä sosialistisen yhteiskunnan tarvitse olla samanlainen kuin Neuvostoliitto oli.

Meidän on suunnattava katseemme tulevaisuuteen. Neuvostoliitolla pelottelun aika on ohi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikä ero on yksinyrittämisellä esimerkiksi alihankkijana ja palkkatyöllä palkollisena, jos puhutaan "riisto" -käsitteestä?

Palkollinen tekee sopimusvapauden vallitessa työtä sillä palkalla, johon on suostunut ja alihankkija myy oman työnsä tulokset sillä hinnalla, jonka on pystynyt ostajan kanssa sopimaan. Sekä alihankkija että palkollinen voivat tehdä samaa työtä.

Ja ennen kaikkea kuinka sen riiston osuus on laskettavissa? Yritystoiminnassa on leegio erilaisia kulueriä, palkat tai alihankintakustannukset ovat vain osa niistä. Yrityksen aiemmin tekemien investointien poistot voivat hyvinkin olla suurimpia kulueriä ja niiden taso määräytyy pitkälti lainsäädännön määrittelemien maksimipoistoaikojen kautta. Jos kustannustaso siis jo sinällään perustuu harkinnanvaraiseen arvioon, niin kuinka joku lisäarvokäsite voisi olla objektiivinen totuus?

Joten kuinka ihmeessä määrittelet sen riiston tason, joka yksittäiseen henkilöön kohdistuu? Omistaja itse tekee ainakin PK-sektorilla pääsääntöisesti eniten työtunteja ja ahkerimmin töitä ja hänellä on ylivertaisen tärkeä rooli työn organisoimisessa sekä tilausten saamisessa. Eikö ole oikeus ja kohtuus, että hänkin saa osuutensa tuloksesta?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Alihankkijan ja palkollisen ero on siinä, että alihankkija myy työtä (työn tulosta) kun taas palkollinen myy työvoimaa.

Alihankkija tekee työtä omassa ohjauksessaan, kun taas palkollinen tekee työtä työnantajan ohjauksessa.

Työ syntyy kun työvoimaa käytetään. Alihankkija käyttää itse työvoimaansa, kun taas palkollinen myy työvoimansa työnantajan käytettäväksi.

Alihankkija saa tekemänsä työn hedelmät itselleen ja myy ne (ennen tai jälkeen niiden syntymistä) mistä hinnasta pystyy. Palkollinen myy työvoimaansa eikä saa oikeutta työnsä hedelmiin.

Työn hedelmien arvo on suurempi kuin tuotantoon kuluneiden työvoiman, tuotantovälineiden, raaka-aineiden yms. arvo. Jos palkka vastaa työvoiman arvoa, ylimääräinen arvo eli lisäarvo jää voittona yksin työnantajalle. Tätä tarkoitetaan marxilaisessa analyysissa riiston käsitteellä. Siinä oletetaan, että palkka vastaa työvoiman arvoa. Laajemmin ottaen siinä oletetaan, että tavaroiden (työvoimakin on tavaraa) hinta pitkällä aikavälillä keskimäärin vastaa niiden arvoa.

Taloutta ei pysty ymmärtämään pelkästään rahavirtoja tuijottamalla. Jos arvoa olisi vain sillä, millä on hinta, ja jos hinnat eivät muuttuisi, niin uutta arvoa ei voisi syntyä. Erityisesti maailmassa olevien arvojen yhteenlaskettu määrä ei voisi muuttua.

Uudet arvot tulevat talouteen sen ulkopuolelta, työn tekemisen tuloksena. Pelkällä ostamisella ja myymisellä ei luoda uusia arvoja. Pelkkä kustannusten ja tulojen tuijottaminen ei paljasta sitä, mistä arvot syntyvät.

Nykyisin muodissa olevan taloustieteen valossa tätä voi olla mahdotonta ymmärtää, koska se pitää arvoa ja hintaa synonyymeinä. Marxilaisessa analyysissa ne ovat käsitteellisesti kaksi aivan eri asiaa. Arvo tarkoittaa sitä yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrää, joka tarvitaan jonkin hyödykkeen valmistamiseen.

On huomattava, että Marxin kapitalismianalyysi on järjestelmätason makrotaloudellinen analyysi. Se ei ole mikrotaloudellinen analyysi, joka on tarkoitettu sovellettavaksi yksittäisiin toimijoihin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Natsi-Saksa oli sosialistivaltio. Yksityisomistus säilyi, mutta valtio sosialisoi voitot. Kapitalismin ja sosialismin hyvät puolet yhdistettiin ja lopputulos oli tehokas. Vai miten se meni ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yksityisomistus säilyi, mutta valtio sosialisoi voitot."

Nykysysteemissä valtio takaa veronmaksajien rahoilla sijoittajien, pankkien ja ylikansallisten yhtiöiden voitot. Voitot ovat yksityisiä ja tappiot valtion.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Pelkällä ostamisella ja myymisellä ei luoda uusia arvoja."

Ymmärtääkseni tuohon pohjautuen myöskään palveluilla ei marxilaisen teorian mukaan ole mitään arvoa. Vain "tuotannollisella työllä".

Tämä jo osoittaa kuinka vanhakantainen ja rajoittunut on marxilainen "taloustiede". Varsinkin nykyajan tietoyhteiskunnassa kun palvelun ja tuotannon välinen ero on enenevässä määrin veteen piirretty viiva.

Suomen verottaja lähtee siitä (oikeasta) ajatuksesta, että jokainen transaktio luo uusia arvoja ja velvoittaa lätkäisemään 24% ALV:n laskuun siitä riippumatta onko myyjä mitenkään edelleen "jalostanut" ostamaansa tuotetta.

Jokin funktiohan sillä kauppiaalla asiakkaan kannalta joka tapauksessa on olemassa. Ei asiakas muutoin mitään ylimääräistä maksaisi. Se arvo voi olla tuotteen esille tuominen, mielenkiintoinen esittely tai mitä tahansa. Puhumattakaan sitten tilanteesta, että myyjä siirtää tuotteen asiakkaan tarvitsemaan paikkaan.

Joulukuuset Kauppatorilla ovat aivan toisessa arvossa kuin savolaisessa metsässä. Samoin viinapullo keskiyöllä Hesarin ja Flemarin kulmasta ostettuna on eri arvoinen kuin sen myyjä siitä päivällä ALKO:ssa maksoi. Hänen palvelullaan on siis asiakkaalle arvokas funktio!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kuten jo edellisessä kommentissani sanoin, marxilaisessa analyysissa arvo tarkoittaa sitä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työmäärää, joka tavaran (aineellisen tai aineettoman) valmistamiseksi tarvitaan. Jos palvelun tuottamiseen tarvitaan ihmistyötä, sillä on arvoa marxilaisen analyysin mukaan.

Tavaralla muuten tarkoitetaan mitä hyvänsä hyödykettä, joka on valmistettu markkinoilla myytäväksi. Savolaisessa metsässä kasvava kuusi (jos nyt muodon vuoksi oletetaan, että kyseessä on villi hoitamaton metsä) ei ole tavara, mutta kun se kuusi sahataan ja kuljetetaan Kauppatorille myytäväksi, se muuttuu tavaraksi.

Toistan vielä, että arvo ja hinta ovat kaksi eri asiaa. Hintaan vaikuttaa arvon lisäksi kysynnän ja tarjonnan muutokset. Tietysti tuossa viinapulloesimerkissä se, että trokari tuo sen pullon ostajan saataville, on palvelu, jolla on arvoa. Lisäksi kysynnän ja tarjonnan välinen suhde voi muuttua ja vaikuttaa hintaan.

On tärkeää ymmärtää, että marxilaisen terminologian arvo ei tarkoita samaa kuin valtavirtataloustieteen arvo. Olen edellä kertonut jo pariin kertaan, mitä arvo tarkoittaa marxilaisessa analyysissa. Se on objektiivinen asia. Tavaran arvo ei nouse siitä, että sen hinta nousee (eli että ostaja alkaa pitää sitä entistä "arvokkaampana").

Jos Juha oikeasti haluat saada vastauksia kysymyksiisi ja ymmärtää, mistä on kyse, sinun kannattaisi lukea Pääoma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"mitä arvo tarkoittaa marxilaisessa analyysissa. Se on objektiivinen asia. Tavaran arvo ei nouse siitä, että sen hinta nousee (eli että ostaja alkaa pitää sitä entistä "arvokkaampana")."

Tuossa onkin kiteytettynä suuri osa siitä, mitä en allekirjoita marxilaisessa taloustieteessä. Ei voida määritellä mitään objektiivista muuttumatonta arvoa, vaan oikea arvo määräytyy nimenomaan markkinoilla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #10

Tässä on nyt kieliongelma. Pidät arvoa ja hintaa synonyymeinä ja yrität siltä pohjalta arvioida analyysia, jossa arvo ja hinta eivät ole synonyymejä.

Edit: Se, mikä on tavaran valmistamiseen tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työmäärä, määräytyy kyllä viime kädessä markkinoilla, mutta oletan, että et ajanut tätä takaa tuossa kommentissasi. Toinen seikka on se, että Marxin analyysin kannalta ei ole välttämätöntä pystyä LASKEMAAN tuota arvoa, vaan riittää, että se on yksiselitteisesti MÄÄRITELTY (eli siis kerrottu mitä sillä tarkoitetaan).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

"Marxin analyysin kannalta ei ole välttämätöntä pystyä LASKEMAAN tuota arvoa, vaan riittää, että se on yksiselitteisesti MÄÄRITELTY (eli siis kerrottu mitä sillä tarkoitetaan)."

Kyllä tuo aika metatasolle menee ...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #12

Otetaan käytännön esimerkki.

Inflaatio TARKOITTAA rahan arvon alenemista. Mutta miten se tarkkaan ottaen LASKETTAISIIN?

Niinkö, että verrattaisiin KAIKKIEN tuotteiden hintoja tänä vuonna edellisvuotisiin hintoihin? Entäpä jos tänä vuonna on olemassa tuotteita, joita ei viime vuonna ollut olemassa? Ja viime vuonna oli tuotteita, joita ei enää tänä vuonna ole olemassa? Tiedän, että käytännnössä käytetään jotain "tuotekoria" inflaation laskemiseen, mutta millä perusteella se kertoisi meille rahan arvon todellisen ja tarkan muuttumisen? Oikeastihan ostetaan myös muita tuotteita kuin tuossa korissa olevia.

Ymmärtänet, mikä ero on jonkin suureen MÄÄRITELMÄLLÄ ja sen numeerisen arvon LASKEMISELLA.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

No määritellä aina tietysti voi, mutta eri asia onko sillä määritelmällä jotain merkitystä tai onko siinä järkeä.

Esimerkiksi aiempi esimerkki savolaisessa metsässä kasvavasta näreestä. Jos se on joutometsää, niin puu on arvoton siellä kasvaessaan ja muuttuu kaadon jälkeen tuotteeksi nimeltään joulukuusi. Miten tuon joulukuusen arvo määritellään objektiivisesti? Ymmärsit itsekin, että sen markkina-arvo on suurempi Kauppatorilla kuin siellä savolaisessa metsässä, mutta mikä se marxilainen arvo sitten on? Polttopuun arvo pirtin lämmittämiseksi ehkä?

Ei, kyllä tässä ollaan niin pohjattomassa ja tarkoituksettomassa suossa, että en näe siinä mitään mielekkyyttä. Kyllä henkilö, joka sen kuusen Kauppatorille tuo ja siellä myy, on aivan todellisuudessa luonut tuotteelle oikeata lisäarvoa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #15

Juha, ei tässä ole määrityksellisesti mitään epäselvää. Tuon joulukuusen arvo on se yhteiskunnallisesti välttämätön työmäärä, joka sen tuottamiseen tarvitaan, ja sen hinta on mitä hyvänsä sen myyjä ja ostaja sopivat.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Kun saamme kenties vielä joskus asioita tarkemmin tutkittuamme tietää että Hitler järjesti Wikipediassakin mainitun "Haavaran" eli juutalaisten maahanmuuton Palestiinaan, niin silloin vasta avautuu meille NATionalistisen SIonismin eli NATSIsmin todellinen merkitys. Kyse oli j aon vieläkin globalistisesta fasistisesta sosialismista, joka sosialisoi vieraita maita arjalaisen ylirodun haltuun maahanmuuton avulla, kuten nyt tehdään myös Suomessa. Ja arjalaiset ovat tietysti ensyklopedia Britannican mukaan kotoisin lähi-idästä, eikä täältä Euroopasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset