jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Maahanmuutto ja huoltosuhde

Useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa noin puolet kansasta käy töissä ja toinen puoli ei käy. Työtätekevän kansan puolikkaan tekemän työn hedelmistä elää sitten koko kansa.

Noiden neljän mainitun kansan kesken on suuria eroja siinä, paljonko niissä on asukkaita ja kuinka suuri osa näistä on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Kuitenkin kaikissa noissa neljässä maassa puolikas kansasta käy töissä ja toinen puoli ei, eli tässä suhteessa ei ole eroa.

 

Onko Suomessa tilaa?

Verrataanpa vaikka Saksaan. Saksan pinta-ala on noin 10% Suomen pinta-alaa suurempi ja Saksassa asuu yli 80 miljoonaa asukasta. Samalla väestöntiheydellä Suomeen mahtuisi hyvin noin 75 miljoonaa ihmistä. Tilaa on siis yllin kyllin.

 

Entä huoltosuhde?

Kuvitellaan, että Suomeen tulisi 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, ei tietenkään kertaheitolla, vaan sillä tahdilla kuin pystyttäisiin hallitusti ottamaan vastaan eli siinä tahdissa kun pystyttäisiin rakentamaan asuntoja, kouluja, kauppoja, kehittämään tarvittavia muita palveluita, opettamaan maan tavoille jne.

Kuvittelisiko joku tosissaan, että kun Suomeen on tullut 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, niin töissä kävisi edelleenkin vain ne 2,5 miljoonaa kantasuomalaista, jotka kävivät töissä ennestäänkin, ja loput 72,5 miljoonaa olisivat työttöminä? Ei tietenkään. Oikeasti tilanne olisi se, että edelleenkin noin puolet kansasta eli noin 37,5 miljoonaa kävisi töissä ja toinen puoli ei.

 

Kotimainen kulutuskysyntä luo työpaikkoja

Kotimaisen kulutuskysynnän kasvu luo uusia työpaikkoja. Tämän takia esimerkiksi mahdolliset veronkevennykset tulisi suunnata juuri niille tahoille, jotka eivät vielä kuluta sydämensä kyllyydestä, eli köyhille eikä rikkaille, jotka ovat jo maksimoineet kulutuksensa ja käyttävät veronkevennyksensä säästämiseen.

Kun maahan muuttaa lisää porukkaa, se kasvattaa kotimaista kulutuskysyntää ja luo työpaikkoja. Alussa mainittuihin tilastoihin (puolet kansasta käy töissä) nojautuen voidaan arvioida, että kaksi maahanmuuttajaa luovat yhden uuden työpaikan jo pelkällä läsnäolollaan (eli kulutuskysynnällään ja kasvaneella tarpeella asunto- ym- tuotannolle).

 

Kumpi maahanmuuttaja on toivotumpi, työllistyvä vai ei-työllistyvä?

Jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, he luovat yhden uuden työpaikan. Jos toinen noista maahanmuuttajista työllistyy ja toinen ei, ei heidän maahanmuutollaan ole vaikutusta täällä ennestään olleiden työllisyyteen.

Jos taas molemmat maahanmuuttajat työllistyvät, niin joku ennestään työssä ollut menettää työpaikkansa. Jos kumpikaan maahanmuuttaja ei työllisty, joku aiemmin työttömänä ollut työllistyy.

 

Johtopäätös

Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä huoltosuhteen kanssa. Huoltosuhde riippuu täysin muista seikoista.

 

- - -

P.S. Tämä kirjoitus ei ole kannanotto sen paremmin maahanmuuton puolesta kuin sitä vastaankaan. Halusin vain todeta muutaman tosiseikan tätä aihetta sivuavista teemoista, joista usein levitellään erinäisiä fantasioita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

On aivan ratkaisevaa minkälaisista maahanmuuttajista puhutaan. Jos tänne tulee henkilöitä kuten Gutzeit aikanaa tuoden pääomaa ja osaamsita sekä valmiuden luoda työpaikkoja, niin tulos on varmasti huoltosuhteen kannalta positiivinen. Jos tänne tulee tyypillisiä pakolaisia, jotka eivät osa kirjoittaa ja lukea, niin Matti Virenin tilastotiedot osoittavat, että huoltosuhde sen kun huononee Aivan yksinkertiasta matematiikkaa. Kovapalkkaiset IT-työntekijöt ovat tervetulleita.

Totuus on, että teollistunut Suomi ei pysty tällä hetkellä työllistämään ammattitaidottomia työttömiä tai heille ei kelpaa se palkka, jonka työantajat ovat valmiita maksamaan. Syystä tai toisesta näin. Työ ei koskaan maailmasta lopu. Kysymys on vain palkasta, jonka jostain työstä voi saada, joko itse yrittäen tai palkollisena.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Entä miten arvioisit huoltosuhteen muuttuvan kun suomalaiseen perheeseen syntyy uusi rääpäle, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä ensi alkuun edes kävellä? Pitäisikö ryhtyä toimenpiteisiin syntyvyyden säännöstelemiseksi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kommunismiko ideologiana tekee sinusta puusilmäisen ja siis todellisuuspakoisen?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

Mikä tässä blogikirjoituksessa ja siihen kirjoittamissani kommenteissa on sinun mielestäsi puusilmäistä ja/tai todellisuuspakoista ja millä perusteella?

Entä onko todenmukaista esittää, että puolet maahanmuuttajista palkataan tulkeiksi, kuten kommentissasi #2 tunnut esittävän?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #5

Nimenomaan tuo todennäköinen työllistyminen, suomalainen, Suomessa kasvanut lapsi contra Afrikasta tullut maahanmuuttaja. Ranskasta, Ruotsista, Saksasta ja mistä tahansa maasta jossa on vanhaa erikultuurista maahanmuuttajasukupolvea näkee todellisuuden syrjäytymisestä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mitenkähän tätä pitäisi tulkita?? Onko todellakin niin, että huoltosuhde Suomessa on riippumaton siitä, ketä täällä asuu. Eli maantiede määrää huoltosuhteen? Jos kaikki ihmiset ovat samalaisia, pitäisi kaikissa maissa olla sama elintaso, huoltosuhde jne. Mutta eroja tuntuu kuitenkin olevan. Mistä ne sikiävät?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #16

Huoltosuhde riippuu lähinnä seuraavista seikoista:

1) Käytettävissä olevan teknologian taso (eli kuinka monen ihmisen toimeentulo voidaan tuottaa yhden ihmisen työpanoksella)

2) Yhteiskunnassa vallitsevan tulonjakohalukkuuden taso (eli verotuksen/sosiaaliturvan taso sekä vapaaehtoisen tulonjaon taso esimerkiksi perheiden sisällä)

Mitä korkeampi teknologian taso, sitä harvemman tarvitsee käydä töissä. Mitä alhaisempi tulonjakohalukkuuden taso, sitä useamman pitää käydä töissä. (Vaikka yksi ihminen tuottaisi työllään neljän ihmisen toimeentulon, niiden kolmen muunkin pitää käydä töissä mikäli se yksi ei jaa -- vapaaehtoisesti tai pakosta -- tuottamaansa toimeentuloa.)

Lisäksi näihin seikkoihin vaikuttaa moni muu seikka suoraan ja epäsuorasti ja ne lisäksi vaikuttavat toisiinsa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa kapitalistisen talousjärjestelmän kehitysaste (esimerkiksi kapitalistien välisen kilpailun ankaruus), kapitalistisen talouden suhdannevaihtelut, globalisaatio (kapitalistien kyky kilpailuttaa valtioita toisiaan vastaan), AY-liikkeen voima ja toiminnan fokus (keskittyykö pelkästään palkansaajien edun ajamiseen vai koko työväenluokan edun ajamiseen ja tekeekö tätä vain kansallisesti vai kansainvälisesti),...jne.

Mitä tulee maahanmuuttajien kelvollisuuteen suomalaiseen työelämään osallistujina, kyse on lähinnä suomalaisten asennoitumisesta asiaan. Vastasyntyneen suomalaisen kouluttaminen työelämään kelvolliseksi kestää noin 20 vuotta. Sen jälkeen voidaan optimistisesti toivoa tuon työntekijän tekevän töitä 40 vuotta eli tuplasti sen mitä koulutus kesti.

Aikuinen maahanmuuttaja voitaisiin, jos niin haluttaisiin, kouluttaa melkein mihin tahansa ammattiin noin 5 vuodessa (niihin ammatteihin, joihin 20-vuotias suomalainen kelpaa). Sen jälkeen maahanmuuttajan tarvitsisi tehdä töitä vain 10 vuotta ollakseen työskennellyt tuplasti sen mitä hänen kouluttamisensa kesti. Jos maahanmuuttaja on tänne tullessaan alle 40-vuotias, niin ei ole ylioptimistista toivoa, että hän pysyisi aktiivisena ainakin 15 vuotta.

Niinkauan kuin Suomeen tulevan maahanmuuton määrä on pieni -- niinkuin se on tähän mennessä ollut -- on tietysti mahdollista, että maahanmuuttajat eivät työllisty. Sille ei nimittäin ole tarvetta niinkauan kuin on yllinkyllin kantasuomalaisia työttömiä työnhakijoita. Siitä huolimatta maahanmuuttajat läsnäolollaan kasvattavat kulutuskysyntää ja tarvetta infrastruktuurin rakentamiselle ja luovat tätä kautta työpaikkoja eli edesauttavat kantasuomalaisten työllistymistä.

Mikäli maahanmuuton määrä kasvaa joskus niin suureksi, että maahanmuuttajia alkaa olla parikymmentä prosenttia väestöstä, heitä alkaa työllistyä pakostakin, koska kantasuomalainen työvoima ei yksinkertaisesti riitä kysynnän tyydyttämiseksi.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #20

"...että kaksi maahanmuuttajaa luovat yhden uuden työpaikan jo pelkällä läsnäolollaan (eli kulutuskysynnällään ja kasvaneella tarpeella asunto- ym- tuotannolle)."

Yksi työhön kykenevä ja haluava maahanmuuttaja tuo tullessaan puoli tusinaa sukulaista, jotka eivät halua ja tai osaa tehdä mitään. Ja pelkkä läsnäolo ei luo kulutuskysyntää, ellei joku anna rahaa mitä voi kuluttaa.

Joopa joo, otetaan vaan kymmeniä tuhansia mamuja, mutta pannaan ne heti Kainuun korpeen "luomaan kutuskysyntää", eikä anneta parhaita asuntoja Pääkaupunkiseudulla eikä veronmaksajan hankkimaa rahaa "läsnäoloon" Suomessa.

"Aikuinen maahanmuuttaja voitaisiin, jos niin haluttaisiin, kouluttaa melkein mihin tahansa ammattiin noin 5 vuodessa (niihin ammatteihin, joihin 20-vuotias suomalainen kelpaa)" Höpö höpö.

Ei onnistu, eritoten, jos tämä "aikuinen" ei osaa lukea ja kirjoittaa edes omalla äidinkielellään.

Tällaset kirjoittelut ovat vaarallista huuhaata. Työllistetään ensin ne 250-300 tuhatta suomalaista työtöntä ja haaveillaan sitten kuinka monta uutta tulijaa voidaan ottaa. Suomen talous käy täysillä kieroksilla, mutta valtion velkaantuminen jatkuu. Onko Jannella ratkaisua tähän ongelmaan?

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Höpsis. Suomeen ei haluta minkäänlaisia maahanmuuttajia, ei IT-osaajia, ei tutkijoita, ei pakolaisia, ei edes paluumuuttajia. Sinun kannattaisi tutustua asiaa käsitteleviin mielipidepalstoihin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Salakarin olisi parempi kirjoittaa haluistaan vain yksikössä ja omalta osaltaan tai enintään niiden nimissä joilta siihen on valtuutuksen saanut, jookosta?

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #23

En kirjoittanut haluistani yhtään mitään, mutta ilmaisen mielelläni haluni siitä että Suomen ei kannattaisi sulkea rajojaan kokonaan maahanmuutolta. Sellainen kääntyy Suomea vastaan pidemmän päälle.

Myyryläisen valtuutukset eivät pysty totuutta muuttamaan. Suomessa vastustetaan kaikkea maahanmuuttoa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #24

Suomessa myös kannatetaan maahanmuuttoa, eri muodoissaan ihan vapaasta eritavoin rajoitettuun. Mielipiteitä on monenlaisia. Siten ilmaus "Suomeen ei haluta minkäänlaisia maahanmuuttajia" oli harhaanjohtava.

Pyydän anteeksi kun tulkitsin Salakarin muotoilun pitävän sisällään myös hänen oman halunsa. Hänen ilmauksensahan tarkasti ottaen tarkoittaa, ettei muita kuin kielteistä halua olisikaan. Luin sen siis liian sanatarkasti.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

>On aivan ratkaisevaa minkälaisista maahanmuuttajista puhutaan......

ooo

Juu.... Stephen Elop oli toista maata kuin nämä afrikkalaiset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Elop

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, he luovat yhden uuden työpaikan. Jos toinen noista maahanmuuttajista työllistyy ja toinen ei, ei heidän maahanmuutollaan ole vaikutusta täällä ennestään olleiden työllisyyteen."

Nykyisellä maahanmuutolla näistä toinen palkataan julkisin varoin toisen tulkiksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Maahanmuutto voi olla hyväksi taloudelle, mutta yleensä se on tuhoisaa alkuperäisväestölle. Kansallissosialistien maahanmuuttonäkemyksille on selkeät ja yleisesti tunnetut perustelut. Mutta miten marxilainen sosialismi suhtautuu maahanmuuttoon ?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mutta miten marxilainen sosialismi suhtautuu maahanmuuttoon ?"

Minun Marxin tuntemukseni perustuu pääasiassa hänen kapitalismianalyysiinsa, jonka hän esitti Pääomassa, tutustumiseen. Tuon teoksen esipuheessa Marx sanoi, että tiedemiehenä hän ei voi tutkia mitään sellaista, jota ei ole faktisesti olemassa, ja koska 1800-luvulla ei sosialistista yhteiskuntaa ollut olemassa, Marx tutki kapitalistista yhteiskuntaa ja teki sen toiminnasta loistavan analyysin, joka on edelleen mitä ajankohtaisin ja paikkansapitävä, vaikka kapitalismin puolustajat toisin väittäisivät.

Edelleen Marx sanoi, ettei ole hänen asiansa antaa mitään yksityiskohtaisia ohjeita siitä, millainen tulevaisuuden sosialistisen yhteiskunnan tulisi olla, vaan se pitää jättää kyseisen yhteiskunnan ihmisten määriteltäväksi.

Marx ei siis jättänyt mitään valmista vastausta siihen, millainen sosialistisen yhteiskunnan pitäisi olla mitä erinäisimmissä yksityiskohdissa.

Käsittääkseni eri sosialistisiksi itsensä luokittelevilla valtioilla (esim. Kuuba, Venezuela, Bolivia, Pohjois-Korea) on erilaisia maahanmuuttopoliitikoita. En tosin ole tästä varma, koska olen noista tutustunut lähinnä vain Pohjois-Koreaan (mielessäni on kyllä jo jonkin aikaa ollut tämän yleissivistyspuutteen paikkaaminen osaltani).

Pohjois-Koreassa maahanmuutto on tarkasti säännösteltyä. Käsittääkseni jokainen tapaus käsitellään erikseen ja maahanmuutto sallitaan, jos sen katsotaan olevan hyväksi Pohjois-Korealle ja evätään muuten.

Pohjois-Koreassa vallitseva Juche-ideologia painottaa kansan itsemääräämisoikeutta (ja kansa tarkoittaa koko kansan kollektiivista kokonaisuutta). Tämä on yksi asia, joka monta kapitalistista tahoa jyrsii: maa ei ole rahalla ostettavissa. Toinen asia on tietysti sosialistinen talousjärjestelmä, joka kieltää yksityiseltä ihmiseltä toisten ihmisten taloudellisen riistämisen. Kapitalismin kannalta on tietysti vaarallista, että maailmassa on sosialistisia valtioita, jotka voivat toimia vertailukohteena kapitalismille. Ajanmittaan -- sitä mukaa kun yhä useampi kapitalistisessa maassa asuva menettää kotinsa, terveydenhuoltonsa ja kouluttautumismahdollisuutensa julkisen sektorin säästöjen nimissä sekä talouden muun kriisiytymisen takia -- nimittäin yhä suurempi osa ihmisista alkaisi ihan vakavasti kysyä itseltään, onko kapitalismi sittenkään ainoa tai edes paras systeemi.

Juche-ideologian mukaan kansallisuuden arvostaminen ja kansainvälisyys eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan pikemminkin on niin, että ilman kansoja ei voi olla mitään kansainvälisyyttäkään.

Ehkä alkuperäisen kysymyksen rinnalle voitaisiin asettaa kysymys, miten sosialistinen valtio suhtautuu maahanmuuttajiin. Sikäli kuin maahanmuuttajaa ei pidetä yhteiskuntajärjestykselle vaarallisena, hänet nähdään resurssina eikä rasitteena. Hän voi tehdä rakentavaa työtä yhteiskunnan hyväksi niin kuin kaikki muutkin. Sosialistisessa valtiossa työllistymisen ehtona on se, että työnteko hyödyttää yhteiskuntaa eikä niin kuin kapitalistisissa yhteiskunnissa, että työllistämisen on rikastutettava yksittäistä kapitalistia enemmän kuin mikään muu vaihtoehto rikastuttaisi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pohjois-Koreassa maahanmuutto on tarkasti säännösteltyä. Käsittääkseni jokainen tapaus käsitellään erikseen ja maahanmuutto sallitaan, jos sen katsotaan olevan hyväksi Pohjois-Korealle ja evätään muuten."

Eli Pohjois-Koreassakin osataan käyttää järkeä.

Nikolai Holopainen

Mielestäni tässä maahanmuuttopolitiikassa ei kannata hätikköidä. Mieluummin odotetaan ja katsotaan. Ruotsi on paljon pidemmällä tässä maahanmuuton hallitsemisessa ja siellä on nähtävissä sen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan verrata Ruotsin tilannetta vanhoillista maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavaan Unkariin ja kuinka se on rapauttanut yhteiskunnan dynamiikan ja kilpailukyvyn. Näiden maiden politiikasta ja sen vaikututuksesta yhteiskunnan kehitykseen olisi hyvä tehdä tutkimuksia ja väitöskirjoja ja hankkia tietoa päätöksenteon tueksi. Poliittiset päätökset pitäisi sitten tehdä tutkittuun tietoon perustuen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#8

>....... olisi hyvä tehdä tutkimuksia ja väitöskirjoja ja hankkia tietoa päätöksenteon tueksi.

ooo

Kyllä, juuri noin unohtamatta allekirjoittamiamme kansainvälisiä Ihmisoikeus- YK- ym sopimuksiamme

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Onko Suomessa tilaa?"
Jos ajatellaan, että näin pohjoisessa kuin Suomi, puolet maapallon asukkaista on jo suomalaisia, niin ehkä tuo vertaus Saksaan ontuu jostain?

Aikoinaan sanottiin, että Inarinjärven jäälle mahtuisi koko maapallon asuijaimisto seisomaan. Siitä on asukasmäärä maapallollamme kasvanut, niin ehdonkin, että kevätjäille viedään ensimmäinen puolikas ja syysjäille toinen. Kaikille tilaa riittää.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tilasta kyseenollen kannattaa lukea tämä Auvo Rouvisen kirjoitus, jossa puhutaan myös älykkäästä kaupunkisuunnittelusta:

3 asteen yhteys - Marsilaiset kommunisteja

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Aikoinaan neuvostoliittolaiset olivat maahanmuuton suhteen viisaita. He tiesivät, että maapallon väestö ei voi muuttaa Neuvostoliittoon nauttimaan sosialismin eduista. Niinpä he tukivat sosialismin leviämistä ja laajensivat Neuvostoliiton aluetta.

EU:ssa kuvitellaan, että ongelmat ratkeavat, kun Afrikan polulaatio muuttaa Eurooppaan. Eikö olisi yksinkertaisempaa laajentaa Euroopan hallintoalue Afrikan puolelle, kuten siirtomaa-aikana.

Mutta toisaalta, Neuvostoliitto hajosi ja siirtomaat itsenäistyivät. Mikä meni pieleen ?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Totta, kussakin järjestelmässä edut ja haitat liittyvät toisiinsa. Jotkut koettavat noukkia rusinat pullasta siirtymällä yhden järjestelmän maasta toisen järjestelmän maahan silloin kun se oman elämäntilanteen kannalta näyttäisi edulliselta. Esimerkiksi hankitaan koulutus siellä, missä valtio kustantaa koulutuksen ja opiskelijan elämän koulutuksen aikana ja valmistuttua siirrytään sinne, missä korkeasti koulutetut saavat rahastaa osaamisellaan vapaasti.

Neuvostoliiton hajoamisen syistä on Heikki Männikkö kirjoittanut hyvän blogikirjoituksen: Sosialismin vaikeudet ja ihmiskunnan ongelmien ratkaisu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta toisaalta, Neuvostoliitto hajosi ja siirtomaat itsenäistyivät. Mikä meni pieleen ?"

Ideologia ei perustunut rationaaliseen ajatteluun, sama vika EU:ssa.

veli leppäjuuri

Miten ihmeessä kirjoittaja näkee fantasiansa ikään kuin totuutena. Maiden pinta-aloja jo lähtökohtaisesti vertailemalla ja peilaamalla maahanmuuttoon, ei perustu realismiin, vaan kirjoittajan fantasioihin. Ei ole realistista odottaa tämän päivän maahanmuuttajien saapuvan maista, joissa on samat arvot kuin vastaanottaja valtioissa. Realismi on aivan toisenlainen kuin kirjoittaja näkee tai antaa ymmärtää varsinkin juuri Suomessa ja työelämässä. Kirjoittaja antaa varsin harhaanjohtavaa tietoa maahanmuuttajien työstä ja sen työn aiheuttamien kulujen olevankin yhtäkkiä plus merkkisiä Suomelle. Tietenkin jos odotetaan valtiovallan kustantavan kaikkien näiden uusien työpaikkojen kantaväestölle ja maahanmuuttajille aiheutuvat kustannukset, näistä sosiaalisista suojatyöpaikoista, on hän oikeassa. Kun maahanmuuttaja on saapunut Suomeen islamilaisista valtioista, ja oleillut täällä 3-4 vuotta ja saanut kela kortin, on tämän jälkeen kaikki hänelle ilmaista, mutta ei ilmaista suomalaiselle veronmaksajalle. Kirjoittajan vertailussa mainitsemat neljä valtiota eivät millään muotoa ole verannollisia keskenään, sillä niiden historiat ovat niin erilaisia ja moninaisia, jotka kirjoittaja samaistaa, sieltä mistä aita on matalin. Olemme tilanteessa jossa nykyinen maahanmuutto ei palvele yhteiskunnan etua, vaan lähinnä sen ympärille kyhättyjen yksityisten yritysten liikevoittoa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Missä kohtaa nuo maapinta-alalaskelmani ovat fantasioita? Suomen pinta-ala on 337 000 km2 ja Saksan pinta-ala 357 000 km2.

Eikö Suomessa saa olla monia eri arvoja? Miksi tänne saisi tulla ihmisiä vain niistä maista, joissa on samat arvot? Osaatko muuten mainita yhtäkään maata, jossa olisi tarkalleen samat arvot kuin Suomessa eikä muita arvoja? Mitkä arvot tarkkaan ottaen on mielessäsi? Ehkä tämä on hedelmällisempi kysymys.

Sitten kysymykseen siitä, mikä työ on kenellekin hyödyllistä tai haitallista taloudellisesti. Mainitset kommenttisi lopuksi, että maahanmuutto hyödyttää sen ympärille kyhättyjen yksityisten yritysten liikevoittoa. Olen samaa mieltä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hyväksymme kapitalistisen talousjärjestelmän ylipäätään, niin miten voisimme olla hyväksymättä sitä, että yksityiset yritykset tekevät liikevoittoa? Jos et kannata kapitalismia, vaan haluat sosialismia, niin oikein hyvä. Olen samalla kannalla.

Se, että valtiolla on oma kirjanpito, ei tee valtiosta muusta yhteiskunnasta irrallista kolmatta tahoa, johon verorahat katoavat kuin mustaan aukkoon ja josta sosiaaliturva pulpahtaa kuin runsaudensarvesta. Nuo kaksi asiaa -- verotus ja sosiaaliturva -- ovat saman kolikon kaksi puolta. Se, mikä on menoa julkiselle sektorille, on tuloa yksityiselle sektorille.

Raha kiertää noiden sektoreiden välillä. Verotuksella kerätään rahaa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille ja julkisen sektorin kulutuksella raha palautetaan yksityiselle sektorille.

Mitä järkeä tuollaisessa kierrättämisessä on? Se järki, että julkisen sektorin rahankäytöstä päätetään demokraattisesti, kun taas yksityisen sektorin rahankäytöstä ei.

Mainitset islamilaisista valtioista tulleiden oikeuden sosiaaliturvaan. Millä tavalla tämä poikkeaa muiden Suomessa olevien henkilöiden sosiaaliturvasta? Ja jos ongelmana on juuri se, että se ei poikkea, niin miksi sen pitäisi poiketa?

Mainitsemani 4 valtiota ovat hyvin samanlaisia teknologian, verotuksen ja sosiaaliturvan tason suhteen ja nämä ovat juuri niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat huoltosuhteeseen, kuten kerroin kommentissani #20. Maahanmuuttajien määrä noissa 4 maassa vaihtelee, mutta huoltosuhde ei.

Lopuksi kaikkein tärkein ja vaikeatajuisin asia. Huomaatko ollenkaan, että maahanmuuttajien luokittelu -- ylipäätään maahanmuuttaja-käsitteen käyttö -- jo sinällään sisältää olettamuksen, että maahanmuuttajat olisivat jotenkin erilainen porukka kuin me muut (vaikka itse asiassa minäkin olen paluumuuttaja, asuin aikanaan 12 vuotta Norjassa).

Suomessa viimeisten noin 10 vuoden aikana käydyssä maahanmuuttokeskustelussa on ollut selvästi havaittavissa niinsanottu toiseuttaminen:

"Toiseus on monissa tieteenaloissa käytetty käsite, joka voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja samalla itseensä nähden erilaisten ryhmien pois sulkemisena. Toiseuteen kuuluu olennaisesti erojen etsiminen ja binaarinen suhde minun ja muun välillä. "Toinen" voidaan siis ymmärtää henkilönä tai ryhmänä joka on erilainen suhteessa omaan itseensä.

Toiseus voidaan ymmärtää myös toisen tekemisenä eli toiseuttamisena. Ryhmät, jotka nähdään poikkeuksellisina ja normeihin kuulumattomina toiseutetaan. Tämä tapahtuu määrittelemisen, nimeämisen, luokittelemisen, identifoimisen, kategoroimisen ja ulossulkemisen kautta sekä ryhmän ominaispiirteinä nähtyjen ominaisuuksien jatkuvana toistelemisena. Toiseus ilmenee aina suhteessa omaan itseensä, sillä erot ovat eroja vain keskustaan asettautuneen ryhmään nähden. Samalla kun etsitään toisen ryhmän eroja, omaa identieteettiä luodaan suhteessa toiseen ryhmään.

Esimerkkejä toiseuttamisesta on oletus siitä, että liitot naisen ja miehen välillä on normi. Tässä oletuksessa samaa sukupuolta olevat parit toiseutetaan. Monissa keskusteluissa näkyvä valkoisuuden normi ja valkoisen rodun keskelle asettaminen on muiden rotujen marginalisoitamista ja toiseuttamista. Kaupunkikuva usein toiseuttaa liikuntarajoitteiset henkilöt olettamalla kaikkien pystyvän liikkumaan tilassa samalla tavalla, kuten kiipeämään portaat.

Toiseuttamisen käsitteen muodostumiseen on vaikuttanut suuresti Edward Said kirjallaan Orientalism (1978). Kirjassaan Said esitti, että länsi oli tutkimuksissaan luonut orientin ja muodostanut binaarisen suhteen idän ja lännen, meidän ja muun välille. Länsi esitti orientin homogeenisena ja yhtenäisenä kulttuuris-maantieteellisenä alueena, yleistäen alueelle perustavanlaatuiset ominaispiirteet. Toiseuttamalla orientin ja korostamalla eroja, länsi loi samalla omaa identiteettiään ja sittemmin oikeutti kolonialistiset toimensa.

Viime vuosikymmeninä monissa tieteenaloissa toiseus on alettu ymmärtämään sosiaaliteorian epistemologisena käsitteenä. Toiseuden tematiikkaa käsitellään esimerkiksi maantieteen, naistutkimuksen, antropologian ja sosiologian tutkimuksessa. Esimerkiksi maantieteessä toiseuttaminen viittaa prosessiin, jossa ryhmä sijoitetaan reuna-alueille eli marginalisoidaan suhteessa keskustaan. Filosofi Simone de Beauvoir käytti toiseutta sukupuoleen liitettynä ja näkee naisen ruumiinsa kautta miehen toisena."

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Onko Suomessa tilaa?
Vertaile. Kongon demokraattisessa tasavallassa asutaan puolet väljemmin mitä suomessa eikä kärvistellä hiilijalanjälkien kanssa.
Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu maanosa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Minun käsittääkseni tänne mahtuvat kaikki jotka tänne räntäsateen ja nuivaston keskelle haluavat tulla.

P.s. Onneksi rätäsateet ajoittain ja joskus hetkeksi hellittävät mutta nuivasto ei hetkeksikään, valitettavasti.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kirjoittaja mainitsee Suomelle sopivaksi väestömääräksi 75 miljoonaa vertaamalla maiden (Suomen ja Saksan) pinta-aloja ja asukaslukumääriä. Koska elintarikeomavaraisuus on suotava piirre, vertailin Suomea ja Saksaa suhteessa maapallon siihen väestönosaan, joka asuu samoilla leveysasteilla. Lopputulos oli, että Suomen väestön pitäisi olla 4 miljoonaa (siis 1.5 miljoonaa VÄHEMMÄN kuin nyt).

Ei ole sanottua, että muu maailma suostuu tai pystyy ostamaan hissejämme ja selluamme vuonna 2060 siinä määrin, että saisimme kaikki banaani- ja bataattilaivalastit maksettua. Suomi on Pohjolan satumaa, ja olemme jo nyt äärirajoilla. Väestömäärän hallinnointi on pitkäjänteinen juttu, ja muu Eurooppakin on 500 -miljoonaisine väestöineen pitkällä tähtäimellä kusessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset