jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Ansiotulovero ei vaikuta nettopalkkaan

  • Rahan kierto
    Rahan kierto
  • Kapitalistin märkä uni
    Kapitalistin märkä uni

Sarjassamme asioita, jotka eivät vaikuta toisiin asioihin...

Ansiotuloverotus ei vaikuta nettopalkkaan. Työntekijä ottaa nimittäin palkkaneuvotteluissa huomioon ansiotuloveron ja mitä korkeampi se on, sitä enemmän hän vaatii bruttopalkkaa niin että käteen jää joka tapauksessa saman verran ansiotuloverotuksen tasosta riippumatta.

Tämä ajatus ei itse asiassa ole täysin käsittämätön; vanhanajan kolmikantaneuvotteluthan perustuivat juuri siihen, että palkankorotukset ja ansiotuloverotus neuvoteltiin yhdessä paketissa.

Mutta jos/kun verotuksen taso muuttuu sopimuskaudella (tai jos kiinteistöveron aste muuttuu asunnon omistajan vaihtumatta), kyseessä on ihan oikea kustannus tai säästö riippuen siitä, mihin suuntaan vero muuttuu.

Mutta työelämässä luotavien arvojen virtaa voi olla helpompi seurata, jos ei hämäännytä sellaisista asioista kuin verotuksesta, yritystuista, muista sosiaalietuuksista jne. Kaikki taloudelliset arvot syntyvät työnteosta -- työn tekijän toimesta -- ja kapitalistisessa taloudessa ne syntyvät työn teettäjän -- ei työn tekijän -- omistukseen.

Työn teettäjä (eli työnantaja) maksaa palkkana työvoiman arvon verran. Mutta tuota palkkaa vastaan tehdyn työn arvo on suurempi kuin sen työvoiman arvo, joka työn tekee. Tämä on Karl Marx'in suuri oivallus, joka tunnetaan nimellä lisäarvoteoria ja joka antoi ratkaisun arvoitukseen, jota hänen edeltäjänsä Adam Smith, David Ricardo et.al. eivät olleet osanneet ratkaista: Mistä vauraus/rikastuminen oikeasti kumpuaa?

Nykyään muodissa oleva taloustieteen versio on hylännyt Marx'in analyysin "vanhentuneena" ja siirtynyt kannattamaan sata vuotta vanhempaa teoriaa, jolla ei ole hajuakaan siitä, mistä vaurastuminen kumpuaa. Mutta nykyään taloustieteen tehtävänä ei olekaan selittää tai valottaa, vaan hämärtää ja kätkeä. Sillä tavalla saadaan tavallinen rahvas pysymään kurissa.

Marxin lisäarvoteoria lyhyesti selitettynä

 

(Tämä kirjoitus on seuraavien kirjoitusten inspiroima:

http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258375-kiinteistovero-ei-vaikuta-asumisen-hintaan

http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258582-kiinteiston-lammitys-ei-vaikuta-asumisen-hintaan)

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    2Suosittele

    2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

    NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

    Juha Hämäläinen

    Tietenkin palkka määräytyy usean tekijän mukaan. Minimipalkka on se, jolla henkilö suostuu tulemaan työhön.

    Maksimipalkka on se suurin palkka, jonka työnantaja suostuu maksamaan työstä yleensä millään perusteella.

    Mikään palkka ei voi olla enemmän kuin mitä työntekijän työ tuottaa työnantajalle, ei ainakaan pidemmällä jänteellä. Toki osana jotain tuotantoprosessia voi joku saada enemmän kuin tuottavuutensa on. Tästä hyvänä esimerkkinä yritysjohto ja yrityksen omistajat.

    Minimipalkan valitsee siis työntekijä menemällä työhön tarjotulla palkalla ja maksimin valitsee yleensä työnantaja. Kannattaa hakeutua töihin, joissa voi ajaa työnantajan maksamaan tuon maksimin. Se toki edellyttää, että osaat jotain mitä harva osaa ja tälle kova kysyntä.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo

    "Mikään palkka ei voi olla enemmän kuin mitä työntekijän työ tuottaa työnantajalle..."

    Ei tietenkään. Muutenhan työllistämisessä ei olisi mitään järkeä.

    "Toki osana jotain tuotantoprosessia voi joku saada enemmän kuin tuottavuutensa on. Tästä hyvänä esimerkkinä yritysjohto ja yrityksen omistajat."

    Yrityksen omistajat saavat voittonsa pelkästään sen ansiosta, että omistavat. Sillä ei ole mitään tekemistä heidän toimintansa kanssa.

    Yrityksen johdon tekemän työn arvo yrityksen omistajien näkökulmasta on se, että yrityksen johto puristaa työntekijöistä enemmän arvoa irti tai suorittaa "välttämättömiä leikkauksia". Mietipä vaikka suuryrityksen johtajaa, joka joutuu pistämään satoja tai tuhansia työntekijöitä pihalle. Normaalilla tunne-elämällä varustettu ihminen ei sellaista tee, ellei häntä siihen taivutella suurilla henkilökohtaisilla etuuksilla.

    Juha Hämäläinen

    #2. Yrityksen omistaja tai johto voi vaikuttaa oleellisesti yrityksen tuottavuuteen ihan henkilötason työllä. Mutta on mahdollista rutiinibisneksissä, että näiden ryhmien merkitys on mitätönkin.

    Oleellista kapitalismissa on, että rahanjaosta päättää omistaja eikä työntekijät, näin hyvinä ja huonoina aikoina.

    Verotuksen vaikutus on ihmisten ansiotuloon merkittävä. Se tuo kolmannen osapuolen syömään työntekijän ruokapöytään. Mitä ahkerampi tekijä sitä enemmän häntä rankaisee yhteiskunta.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo Vastaus kommenttiin #3

    Jos ei puhuta pienyrityksistä, vaan oikeista kapitalisteista, omistajat palkkaavat ammattijohtajat johtamaan yritystä ja kuittaavat itse voittonsa pelkästään siitä hyvästä, että omistavat -- sekaantumatta toiminnan johtamiseen.

    Työnjaosta yhteiskunnassa, esimerkiksi siitä, kuinka suuri osa työllistyy ylipäätään, päättää kapitalistisessa yhteiskunnassa kapitalistiluokka.

    (Sosialistisessa yhteiskunnassa työllistyvät kaikki työkykyiset ja sitä kauhistellaan kapitalistisessa yhteiskunnassa orjuutena.)

    Kapitalistisessa taloudessa työvoiman hinta riippuu muun muassa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Mitä lähempänä ollaan täystyöllisyyttä, sitä korkeampi on työvoiman hinta ja sitä kannattamattomampaa on lisätyövoiman palkkaaminen. Tämän takia kapitalistisessa taloudessa ei esiinny täystyöllisyyttä kuin silloin tällöin juuri ennen romahdusta ja silloinkin velaksi.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo

    Itse asiassa yksityisen työnantajan kannattaa työllistää vain siinä tapauksessa, että palkan arvo on alhaisempi kuin sitä vastaan tehdyn työn arvo.

    (Julkisen sektorin työllistämisen kynnys on alhaisempi, koska julkinen sektori joutuu maksamaan työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja näinollen säästää nämä kustannukset työllistämällä. Tätä ei kuitenkaan meidän nykyisessä yhteiskunnassamme oteta huomioon, koska se olisi vallitsevaa kapitalistista hegemoniaa heikentävää.)

    Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
    Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

    Julkinen sektori perii maksamansa etuudet ja palkat yksityiseltä sektorilta veroina. Julkisella sektorilla kukaan ei kärsi henkilökohtaisesti vääristä valinnoista. Tämä insentiivi ja tietysti se että yksityisellä puolella useat tahot kilpailevat selittävät sen miksi julkinen ei pärjää oikein missään.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo Vastaus kommenttiin #10

    Höpötihöpö. Julkisen sektorin ei tarvitse tehdä voittoa toisin kuin yksityisten yritysten. Julkisella sektorilla on verotusoikeus toisin kuin yksityisillä yrityksillä. Työllistäessään julkinen sektori säästää työttömyydestä koituvat kustannukset toisin kuin yksityinen yritys.

    Julkinen sektori on täysin ylivoimainen kilpailussa yksityisiä yrityksiä vastaan -- jos sen vain annettaisiin kilpailla. Mutta kun yksityisen suurpääoman haltijat sanelevat poliitikoille totetutettavan politiikan suuntalinjat, niin julkista sektoria pyritään näivettämään pois. Siitä juuri on kyse leikkauspolitiikassa.

    Julkinen sektori on kansan kollektiivisesti omistama sektori, jolla on aivan verrattomat kilpailuedut yksityisiin yrityksiin nähden. Mutta kapitalistien hallitseman median ja yksityisen suurpääoman omistajien hallitseman taloudellisen vipuvarren avulla kansaa estetään käyttämästä tätä etua hyväkseen.

    Käyttäjän JonneNkki kuva
    Jonne Näkki

    Jotenkin erikoista, että vasemmistolaiseksi profiloituva blogisti vaikuttaa vastustavan kiinteistöveroa?

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo

    Verojusteeraukset kapitalistisen järjestelmän puitteissa eivät oikeasti muuta yhtään mitään. Kannatan sosialismiin siirtymistä, mutta niinkauan kuin kansan suuri enemmistö ei pysty sellaista edes kuvittelemaan, voin aikani kuluksi kirjoittaa kapitalismin puitteissa tehtävistä justeerauksista (vaikkeivat ne lopulta mitään muuttaisikaan).

    Käyttäjän jgagarin56 kuva
    Juha Kuikka

    Lähestymistapasi on puhtaasti makrotaloudellinen.

    Yksittäiselle satunnaiselle tulonsaajalle on veroprosentilla ratkaisevan suuri merkitys.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo

    Tämä blogikirjoitukseni on lähinnä kommentaari karuselliin nostettuun blogikirjoitukseen otsikolla "Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan".

    Kuitenkin, mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä mielenkiintoisemmalta se vaikuttaa. Voi olla, että kirjoitan tästä vinkkelistä vielä tulevaisuudessakin.

    Käyttäjän TimoKeklinen kuva
    Timo Kekäläinen

    Jos otetaan harjoituksen lähtökohdaksi otsikon oletus että ansiotulovero ei vaikuta nettopalkkaan, niin tehtäväksi muodostuu määritellä mihin kaikkeen ansiotulovero vaikuttaa.

    Ajatusten virikkeeksi voisi olla hyvä vaikkapa yrittää yhdistää kuva1 ja kuva2 samaan piirrustukseen ja täydentää kaaviota puuttuvilla rahavirroilla ja kokonaisuuteen vaikuttavilla puuttuvilla tekijöillä/toimijoilla.

    Käyttäjän jannekejo kuva
    Janne Kejo

    Minullekin tuli mieleen kysymys, mihin ansiotulovero vaikuttaa, jos ei nettopalkkaan. Ensimmäisenä mieleeni tuli työllisyysaste/huoltosuhde.

    Mitä enemmän ansiotuloveroa (ja mitä korkeampi bruttopalkkavaatimus), sitä vähemmän motivaatiota työnantajan taholta työllistää ja sitä enemmän yhteiskunnalla varaa maksaa sosiaalitukia (eli sitä suurempi kyky sietää työttömyyttä).

    Käyttäjän TimoKeklinen kuva
    Timo Kekäläinen

    Asiaa pohtiessa tulisi huomioida myös tilanteen kehittyminen ajan mukana.

    Simuloidessa tilanteen muuttumista kuukausittain esimerkiksi 5-10 vuotta eteenpäin voidaan arvioida miten työnantajan motivaatio työllistämiseen vaikuttaa ansiotuloverokertymään ja sitä kautta yhteiskunnan varaan maksaa sosiaalitukia.

    Kun simulaatioon lisätään kansantalouden rahavirrat muihin maihin ja takaisin päästään rahavirtojen erotuksen avulla arvioimaan pysyykö tilanne tasapainossa vai tapahtuuko kenties velkaantumista joka tulee kompensoida lainanotolla tai ostoja ulkomailta vähentämällä.

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset