jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Hyvinvointivaltio hajottaa työväenluokkaa

Hyvinvointivaltion ydin on siinä, että valtio/kunta kerää veroja niiltä, joilla on tuloja/omaisuutta ja kustantaa noilla verovaroilla maksuttomia hyvinvointipalveluja kaikille ja sosiaalitukia niille, jotka eivät pysty omilla tuloillaan tai säästöillään elämään.

 

Miten tämä jakaa työväenluokkaa?

Työväenluokkaan kuuluu noin 99% väestöstä, ymmärsipä väestö sitä itse vai ei. Määritelmällisesti työväenluokkaan kuuluvat ne henkilöt, jotka eivät elä omistamansa pääoman tuotosta.

Yksi näkyvimmistä työväenluokkaisuuden tunnusmerkeistä on se, että työväenluokkaan kuuluva henkilö on riippuvainen palkka- tai yritystulosta tai sosiaalituista tullakseen toimeen.

Kapitalistisen talousjärjestelmän keskeisin tunnusmerkki on yksityinen palkkatyö.

Työntekijöiden on maksettava ansiotuloveroja ja noilla verovaroilla kustannetaan työelämän ulkopuolella olevien elämä. Tämä juuri jakaa työväenluokan kahtia – vieläpä kahteen noin yhtä suureen osaan: ”veronmaksajat” ja ”sosiaalipummit”. Noin puolet kansasta käy töissä ja toinen puoli ei.

 

Miksi vain puolet kansasta käy töissä?

Työllistämisestä vastaa kapitalistiluokka. Syystä tai toisesta kapitalistiluokan edun mukaista nykyisen teknologian ja kulttuurin kehitysasteella on pitää töissä vain puolet kansaa. Työttömyys toimii pelotteena työssäoleville ja pitää heidät nöyrinä. Kapitalistiluokan marionetteina toimivat poliitikot kehittelevät ”aktiivimalleja”, jotka voimistavat tuota pelotetta työttömien päähänpotkimisen kautta.

Se, että puolet kansasta käy töissä ja toinen puolikas ei, ei päde pelkästään Suomeen, vaan myös mm. Ranskaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan. Kyseinen ilmiö ei siis riipu maan väestöntiheydestä, maahanmuuttajien osuudesta väestöstä eikä maan maantieteellisestä sijainnista.

 

Miten tämä poikkeaa 100 vuoden takaisesta tilanteesta?

Sata vuotta sitten toimeentulo jaettiin perheiden sisällä. Tyypillisesti perheenisä kävi töissä ja äiti piti huolta kodista ja lapsista. Palkasta ei maksettu veroa eikä sosiaalitukia ollut. Palkka jaettiin perheen sisällä.

Kolikon kääntöpuoli oli se, että palkkatyötä tekemättömien (naisten) oli taloudellinen pakko mennä naimisiin varmistaakseen taloudellisen toimeentulonsa.

Tuohon aikaan työväenluokka oli luokkatietoista. Ei ollut epäselvyyttä siitä, mikä taho oli riistäjä ja mikä taho riistetty. Työväenluokan sisällä vallitsi vahva solidaarisuus.

Hyvinvointivaltion kehittäminen on sittemmin hämärtänyt tätä ymmärrystä.

 

Nykyinen sumutus

Nykyään kapitalistiluokan lakeijat pyrkivät esittämään asian niin, että työtätekeviä riistää valtio, koska se kerää veroja ja että todellisia riistäjiä ovat sosiaalitukien varassa elävät, koska heidän sosiaalitukensa rahoitetaan verovaroilla.

Tuo on tietenkin silkkaa tuubaa. Mutta valtamedian voima yhteiskunnan aivopesukoneena on valtava. Vaatii poikkeuksellista henkistä selkärankaa omaksua jokin muu näkökulma kuin se, jota valtamedia tyrkyttää. Eikä se edes riitä! Ei riitä omaksua toinen näkökulma, koska niissä vaihtoehtoisissakin näkökulmissa on harhaisia ideoita tarjolla. Esimerkiksi idea, että maahanmuuttajat tai maahanmuuttopolitiikka olisivat syypäitä työläisten riistoon, on täysin harhainen käsitys, kuten olen alla linkitetyssä kirjoituksessani selittänyt.

Nykyisin käytössä olevan kapitalistisen talousjärjestelmän toiminnan ymmärtämiseksi on välttämätöntä lukea Karl Marx'in Pääoma, jossa hän esittää parhaan analyysin kapitalistisesta taloudesta, jota ihmiskunnan historian aikana on esitetty. Se on edelleen paikkansapitävä ja mitä ajankohtaisin.

 

Maahanmuutto ja huoltosuhde

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On se luojan lykky että edustamasi ideologiat vaihtoehtoisine faktatulkintoineen ovat pääosin painuneet katoavaksi kansanperinteeksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Paikkansapitäviä analyyseja ei voi loputtomiin pitää pimennossa.

Pekka Iiskonmaki

#1
Ei Janne tosissaan kannata suunnitelmataloutta, koska hänen osansa siinä olisi leipäjono ja tyhjät tiskit/hyllyt.

Esim. Neuvostoliitossa johtotehtävissä olleet ovat nyt Venäjän päättäjiä.

Ei tavallinen työläinen missään järjestelmässä voi tasa-arvoisesti nomekltuuran kanssa.

Heillä on omat kaupat, sairaalat, asunnot, datsat, autot jne.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Jos eläisimme toivomassasi yhteiskunnassa, niin kävisitkö (jos ylipäätään valinnanmahdollisuus olisi) Janne ihan missä tahansa töissä mikä kulloinkin yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Miksi en kävisi? Yhteiskunta pitäisi minusta huolta ja minä omalta osaltani pitäisin yhteiskunnasta huolta -- ilman välistävetäjiä. Tuo viimeksimainittu on se "pieni" ero kapitalistisen ja sosialistisen yhteiskunnan välillä.

Sinua saattaisi kiinnostaa, että yhdessä pohjoiskorealaisessa elokuvassa muuan roolihahmo ei olisi halunnut tai ei pitänyt esimerkiksi puhtaanapitotyötä kunnon duunina. Mutta vähitellen hän oppi, että sekin on tärkeää työtä.

Olisikohan tuo elokuva ollut tämä (voi olla, että muistan väärin):

DPRK movie -"They met on the Taedong River" with English subtitle

Tuo problematiikka on ollut esillä joissain muissakin pohjoiskorealaisissa elokuvissa. Eli vanhanaikaiset kapitalistisen yhteiskunnan ideat esiintyvät edelleen jossain määrin jopa Pohjois-Koreassa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Hyvinvointiyhteiskunnan ydin on luoda tuotteita ja palveluita, joilla saamme rahaa virtaamaan globaalin talouden osana yhteiskuntaamme.

Korkea työllisyysaste on tärkeä asia, jos työ perustuu liiketaloudelliseen kannattavuuteen myös yhteiskunnallisen organisaation rahoittamana.

Työllisiin kohdistuu lähinnä kaksi pelkoa jotka pitävät heidät nöyränä ja ensimmäinen on kotitalouden velkaan, josta seuraa toinen eli pelko työttömyydestä.

Entisaikaisesta hyvinvoinnista joka perustui välittömään hädänalaisten auttamiseen on siirrytty yhteiskunnalliseen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden harjoittamaan köyhäinapuun.

Robotisaatiosta puhutaan paljon tällä aikakaudella, mutta robotisaation uuden tulemisen aikakaudella emme tajua, että se on markkinoiden toive eikä kaikkien ihmisten toive. Lopulta robotisaatiosta aiheutuvat investointikulut yritetään kaikin keinoin minimoida ja tästä seuraa se, että robotit tehdään ja huolletaan mahdollisimman halvalla työvoimalla. Tästä halparobotiikan riskistä puhutaan aivan liian vähän jos ollenkaan vaikka uhka on todellinen!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksi nykymaailman suurimmista ongelmista on se, ettei eroteta mikro- ja makroekonomiaa toisistaan ja yritetään johtaa valtiota aivan kuin se olisi liikeyritys.

Tuollainen johtaminen on harhaista ja voi johtaa vain umpikujaan. Valtion ja liikeyrityksen tavoitteet ja keinot ovat täysin toisistaan poikkeavia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Vaikka on yhteiskuntavastuuta korostavia yrityksiä?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

Niin kauan kuin ne yhteiskuntavastuuta korostavat yritykset eivät ole kansan kollektiivisessa omistuksessa, ne korostavat yhteiskuntavastuullisuutta vain niin kauan kuin se on yrityksen omistajille kannattavaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #9

Saatat olla melko paljon oikeassa, mutta itse en olisi aivan niin pessimistinen ainakaan yrityselämän tulevaisuutta kohtaan. Veikkaan että Suomessa yhteiskuntasuhteiden merkitys on jatkossa entistä tärkeämpää lähes kaikilla toimialoilla.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Valtion ei pidä maksimoida voittoa kuten yritykset tekevät. Hyvinvointivaltio toimisi hyvin, jos varakkaat yksilöt ja yritykset maksaisivat kiltisti veronsa. Nyt veroja kierretään veroparatiisien avulla.
Robotit luovat kyllä uutta työtä, mutta liian vähän, jotta sen teho näkyisi selvästi työllisyystilastoissa.
Pari veroideaa: robottivero , jonka tuotosta maksettaisiin teollisen työpaikan menettäneille korvausta.
Ns.Tobin-vero,jolla ansaittaisiin köyhtyvän valtion kassaan tuloja kasvavan sosiaalisektorin kuluihin.
Marxin pääoma pakolliseksi oppikirjaksi lukioon.
Toinen suositeltava oppikirja olisi Raamattu, josta löytyy elämän ohjeet kaikille. Voisi aloittaa vaikkapa sananlaskuista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Esimerkiksi idea, että maahanmuuttajat tai maahanmuuttopolitiikka olisivat syypäitä työläisten riistoon"

Sinullapa kummallisia käsityksiä on, ei maahanmuuttajat tietenkään työläisiä riistä vaan vallassa olevat poliitikot ja EU ovat vastuussa harjoitetusta järjenvastaisesta haittamaahanmuutosta joka aiheuttaa useamman miljardin kustannukset vuosittain.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

"Sata vuotta sitten toimeentulo jaettiin perheiden sisällä. Tyypillisesti perheenisä kävi töissä ja äiti piti huolta kodista ja lapsista. Palkasta ei maksettu veroa eikä sosiaalitukia ollut. Palkka jaettiin perheen sisällä."

Mistä Janne olet saanut tiedon, ettei sata vuotta sitten maksettu tuloista veroa?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Mites tuo työväenluokan määritelmä? Olenko minä työenluokkaa siitä vuolimatta, että työssäkäynnin lisäksi saan pääomatuloa? Entä kuuluuko raksaduunari työväenluokkaan, vaikka hän työskentelisi oman firman kautta ja siinä samalla pitäisi paria työntekijää? Entä ay-liike suurine pörssiomaisuuksineen? Vai voisiko luokkajako olla hieman vanhentunut tapa lokeroida ihmisiä?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Työväenluokan määritelmä on helppotajuinen. Työväenluokkaan kuuluvat he, jotka eivät saa toimeentuloaan omistamastaan pääomasta.

Jokainen meistä saa pikkuisen verran tuloa, jota verotetaan pääomatulon nimikkeellä. Esimerkiksi minä sain joitakin vuosia sitten noin euron vuodessa korkoa pankkitililleni. Siitä maksoin 28 senttiä pääomatuloveroa. Mutta ei se tietenkään tee minusta kapitalistia.

Käytännön testi voisi olla vaikka tämä: Jos saat enemmän tuloja omistamasi pääoman tuotosta kuin muita tuloja (palkka, eläke, yrittäjätulo, sosiaalituet), olet enemmän kapitalisti kuin työväenluokkaan kuuluva. Muuten olet enemmän työväenluokkainen kuin kapitalisti.

Jos ay-liike omistaisi yritykset, sen ei tarvitsisi käydä mitään neuvotteluja työnantajatahon kanssa. Omistajana ja työntekijöiden edustajana se voisi sopia itsensä kanssa työehdoista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vetäisin rajaa myös n.s. keskiluokkaan päin.

On toki n.s. kaulusköyhälistö joka kuvittelee olevansa työläisiä parempia mutta oikeasti ovat sosio-ekonomisesti samassa asemassa työläisten kanssa. Palkkaorjia mutta haluavat olla toimihenkilöitä. He ovat kuvitelmistaan huolimatta työväenluokkaa.

Mutta sitten on joukko ihan oikeaa keskiluokkaa joksi laskisin pääosin ne jotka toki saavat toimeentulonsa pääsääntöisesti palkkatuloista mutta jotka ovat hallinnollisessa esimiesasemassa suhteessa työntekijöihin. Samaten laskisin siihen joukkoon myös pienten ja keskisuurten yritysten omistajat (p.l. itse itsensä ja kaverinsa yrittäjinä työllistävät).

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #34

Suhtaudun keskiluokan käsitteeseen nihkeästi. Mitä palvelee moisen käsitteen käyttäminen? Tiedän kyllä, että sitä käyttivät monet marxistit jo aikoinaan, mutta sittenkin...

Keskiluokka ei ole mikään itsenäinen luokka. Se elää kapitalistien antamista "runsaista almuista" (keski- tai huipputason pomot) tai korkeasta koulutuksesta yhdistettynä niukkaan palkkaan (kirjastonhoitajat, lastentarhanopettajat jne.).

Minusta ei ole tarkoituksenmukaista antaa tuohon ryhmään kuuluville ihmisille tuntemusta itsenäisestä luokkastatuksesta.

Keskiluokka kallistuu joko kapitalisti- tai työväenluokan puoleen, kulloisestakin yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen, kuten Trotski kirjoitti aikanaan:

Leon Trotsky's
FASCISM
What It Is and How To Fight It

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #36

Olen samaa mieltä, että keskiluokka ei pysty toimimaan itsenäisesti. Mutta juuri tuo sen epäitsenäinen asema ja riippuvuus kapitalisteista työnantajina ja työläisistä hallinnan kohteina, tekee heistä erilaisia kuin työläiset ja kapitalistit. He ovat eräänlainen kapitalistien auksiliarinen luokka pitämässä työläiset kurissa, mutta oikeat kapitalistit eivät laske heitä omaan luokkaansa eivätkä se halua samaistua työläisiinkään, olkoot siis oma luokkansa.

Heillä tuntuu myös olevan vahva luokkatunne, siis ainakin erottautumisena työväenluokasta vaikka tuntevatkin vetoa herrojaan kohti. Sinne heitä ei kuitenkaan lasketa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #39

Mieleeni tulee natsi-Saksan keskitysleirien capot, jotka olivat vankien keskuudesta valittuja (kuka heidät sitten valitsikin) vartijoita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #40

Capot olivat kaltaistensa keskuudesta valittuja "sopivia" henkilöitä. Toki samalla tavalla valikoituneita on mainitsemassani joukossa. Mutta pääsääntöisesti ja valtaosin keskiluokan valtaa-asema on periytyvä. Etenkin kun 1960-luvulla kiihtynyt säätykierto on vaimentunut jo aikoja sitten. Onneksi natsien valta saatiin kumottua jotta capon asemasta ei tullut vastaavaa perintöä.

Toisaalta en lähtisi yleistämään capoja, heidän asemaansa ja tekojaan nykyiseen keskiluokkaan vaikka joidenkin yksilöiden käytöksessä on toki yhteisiä piirteitä. Pääosin yhteiskunnan sivistyminen, ihmisoikeuksien ottaminen esiin, humanisoituminen j.n.e. on hieman siistynyt valtaapitävien ja heidän pikku apulaistensa toimia ja keinoja. Samalla kun monet meistä on ehdollistettu itseohjautuviksi palkkaorjiksi.

Varsin kuvaava ihmisen mielelle tässä suhteessa on USA:ssa Stanfordin yliopistossa vuonna 1971 tehty koe (Stanford prison experiment) jossa opiskelijakoehenkilöt asetettiin vankien ja heidän vartijoidensa asemaan. Se paljasti outoja asioita ihmisen mielestä mutta selittänee myös luokka- ja sosio-ekonomisen aseman vaikutusta meidän käytökseemme, sekä capoina että esihenkilöinä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"sata vuotta sitteen... Palkasta ei maksettu veroa"

Luulisin, että Marx korjaisi näkemyksiään työväenluokan riistäjistä, jos tutkisi yhteiskuntaa, jonka veroaste on noin 50%.

Väite, että verot käytetään yhteiseen hyvään ei voi pitää paikkaansa, koska tuolla rahamäärällä kurjuus voitaisiin poistaa helposti, mutta silti työttömyyttä ja leipäjonot.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sillä ei ole merkitystä, minkä käsien kautta ja millä nimikkeellä arvot kulkevat. Pääasia on se, mistä ne tulevat ja minne ne päätyvät. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut Marxin ajoista: Arvot syntyvät työnteosta ja niillä arvoilla pidetään sekä työväen- että kapitalistiluokka hengissä ja rikastetaan kapitalistiluokkaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Punikkien lauluissa on usein hyvät sanoitukset kuten "verot kansan verta juo" Kekkosen aikaan pienemmällä veroasteella saatiin enemmän aikaiseksi. Nykyiset korkeat verot rikastuttavat lähinnä kapitalisteja; viimeisenä yrityksenä ajaa sote läpi ja kustantaa se veronkorotuksilla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #17

On totta, että nykyään veroja maksavat lähinnä köyhät (alv.) ja että verot rikastuttavat rikkaita (yritystuet ym.)

Silti on mainittava, että on mitä surkeinta, todellinen trgikomedia, että Marxin esittämä kapitalistisen talouden analyysi on ymmärretty pahemmin väärin työväenluokan kuin kapitalistiluokan ihmisten keskuudessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Arvot syntyvät työnteosta"

Ei Suomessa enää EU:n aikana arvosteta työntekoa, rahaa tulee helpommin pörssisijoituksista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Korkean verotuksen takia työ ei enää kannata. Kekkosen aikaan verotus oli kevyempää ja moni tavara tehtiin Suomessa.

Ja mitä pörssisijoituksiin tulee, ne kannattaa tehdä amerikkalaisissa pörsseissä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Korkean veronkierron takia valtio voi ylläpitää jonkinlaista sosiaaliturvaa köyhille ja työttömille vain ottamalla uutta lainaa.
Suomen valtin velka on tänään n. 110 mrd.euron tuntumassa.
Valtion budjetti 2018 on n. 55 mrd.euroa eli puolet velasta.
Jos yrityksellä olisi velkaa kaksi kertaa liikevaihdon verran, edessä olisi velkasaneeraus tai konkurssi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kekkosen aikana läskikin oli valkoista ja talvisin hyvät hiihtokelit. Se mikä on mennyttä on mennyttä eikä sitä takaisin saa.

On otettava huomioon, että kehitys kehittyy ja niin myös kapitalismi. Kekkosen aikaan elimme vielä pitkälti tuotannollisen kapitalismin aikakautta jolloin kapitalismilla järjestelmänä oli mahdollista ottaa uusia resursseja käyttöön ja maksimaalisen tuoton sai tuotannollisen toiminnan kautta.

Nyttemmin ollaan tilanteessa jossa uusia riistämättömiä resursseja ei enää löydy (kuin hieman Aasiasta ja enemmissä määrin vain Afrikasta) ja kapitalismi on kehittynyt finanssikapitalismin vaiheeseen jossa rahaa tehdään rahalla.

Kun vielä otetaan huomioon "voiton suhdeluvun alaneva tendenssi" eli porvarillisella ekonomistiterminologialla "sijoitetun pääoman tuottoprosentin aleneminen" päädytään näkemään nykytilanne tässä "kypsässä" kapitalismissa: jotta kapitaalit edelleen kasautuisivat, on riistettävä kovemmin ja harvempien käsiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Ei Suomessa enää EU:n aikana arvosteta työntekoa, rahaa tulee helpommin pörssisijoituksista."

Tärkeä havainto ja täysin linjassa Marxin esittämän analyysin kanssa. Kapitalisti sijoittaa pääomansa eniten tuottavaan kohteeseen ja nykyaikana se tuntuu olevan finanssispekulaatio.

Mutta totuus on aina se, että rahaa ei voi syödä, rahaan ei voi pukeutua, rahassa ei voi asua... Rahalla voi ostaa käyttöarvoja vain niin kauan kuin joku muu ne valmistaa.

Yksittäinen ihminen tai perhe tai liikeyritys voi ohjata toimintaansa pelkkää rahaa tuijottaen ja luottaen siihen, että kaupassa tulee aina olemaan tuotteita, joita voi ostaa rahalla. Tuollaista kutsun lottovoittajamentaliteetiksi. Mutta jos kokonaista kansakuntaa aletaan ohjastaa tuollaisella lottovoittajamentaliteetilla -- pelkkiä kirjanpidon numeroita tuijottamalla ottamatta huomioon, mitä reaalisia arvoja maassa tuotetaan -- ollaan menossa pahasti ojaan.

Nykypolitiikan suuri virhe on se, ettei eroteta liiketaloutta ja kansantaloutta toisistaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Sosialismi on saanut aikaan ainoastaan yhden tuotteen, joka toimii edelleen. Nykyinen hienostovasemmisto tietenkin vihaa tätä tuotetta. Se on AK 47 eli Kalashnikov rynnäkkökivääri.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Taas yksi sitkeään juurtunut typerä kapitalistisen aivopesun viljelemä hokema ilman totuuspohjaa.

Soviet inventions

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ryssän suihkumoottoria veivät niin paljon polttoainetta, että pititankata koko ajan. Kalashnikov hyvä, suihkumoottori huono.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Kai sentään щи ja каша onnistuu, yleensä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kejon määritelmä hyvinvointivaltiolle siinä mielessä kuin se yleensä ymmärretään, on ihan kevollinen: "... valtio/kunta kerää veroja niiltä, joilla on tuloja/omaisuutta ja kustantaa noilla verovaroilla maksuttomia hyvinvointipalveluja kaikille ja sosiaalitukia niille, jotka eivät pysty omilla tuloillaan tai säästöillään elämään."

Jos hieman raapaisee pintaa syvemmältä niin huomaa, että kyse ei olekaan hyvinvointiyhteiskunnasta sillä nuo Kejon mainitsemat toimet, vaikka hyvää tarkoittavia ja hyvää tekeviä ovatkin, eivät korjaa yhteiskunnasta niitä ongelmia jotka pahoinvointia aiheuttavat. Kyse onkin siis perimmältään ja parhaimmillaankin "vain" pahoinvointiyhteiskunnan pahimpien oireiden tasoittelua.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olet oikeassa eikä olekaan ihme, että hyvinvointivaltiota pidetään nimenomaan sosialidemokratian tuotteena. Kuten tiedämme, sosialidemokratia ei pyri kumoamaan kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää, vaan pelkästään tekemään siitä siedettävän.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Antaisin demuleiden lisäksi osan kunniasta myös kapitalisteille jotka näkivät, etteivät pärjää, siis silloin 1950-, 1960- ja 19670-luvuilla, vieressä olevalle ideologiselle vastustajalle vaan joutuivat tavallaan hyvittelemään. He ostivat itselleen yhteiskuntarauhaa ja käyttivät maksuvälineinä eläkejärjestelmiä, sosiaaliturvaa j.n.e. mutta toki jättivät niihin pukinsorkkansa maksattaen laskut työläisillä. Ja nyt katsovat, ettei tuota kaikkea enää tarvita kun reaalisosialismi on romahtanut ja NL hajotettu.

Seurauksena lienee kuitenkin, että jos lyhyellä tähtäyksellä hakee pääomatuloja ja -voittoja niin kannattaa sijoittaa piikkilanka- ja pampputeollisuuteen sekä tietysti ihmisten kyttäysteknologiaan.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Voi tätä itkua ja kapitalismin surkeutta,ja että sosialismi meidät kaikki kerran pelastaa,kuten uskovaisten taivas,joka jossain horisontissa siintää,,tuo aika jolloin kaikille tarpeen mukaan,,-no,minä en onneksi ole sitä näkemässä,kyllä sitä saatte toiset sata vuotta odottaa,kansainvälinen kommunistinen liike kun on n. sata vuotta manannut kapitalismin olevan juuri romahtamaisillaan,,niin mitenhän lienee !?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pirppu on ihan oikeassa, että kapitalismin romahdusta on manattu jo kauan. Kapitalismin viimeisiä vaiheita on kuvailta ja tunnistettu jo vuosikymmeniä. Marxin, Engelsin ja Leninin rivienvälitkin on käyty ällätikun kanssa läpi.

Oma arvioni on, että Amerikka ja Eurooppa on jo kapitalisoitu mutta Aasiassa lienee vielä kapitalisoitavaa ja Afrikka melkein kokonaan. Vaikka Euroopassa ja etenkin P.Amerikassa onkin saavutettu finanssikapitalismi ja miltei pysyvän talouskriisin olotila, kapitalismilla lienee vielä elinpäiviä jäljellä. Vasta kun Afrikassa ei ole sijaa uusille kapitalistisille hikipajoille eli ollaan viemässä viimeisiäkin tuhkia pesästä, koettanee globaali vallankumouksellinen tilanne.

Kapitalismin loppu ja muutos kuitenkin tulee. Mutta mikä tätä systeemiä seuraa? Onko se sosialismi vai jotakin ihan muuta, sen aika näyttää. Toki sosialismin ennuste on teoreettisesti melko vahva mutta emme voi olla varmoja kuin vasta jälkikäteen.

P.s. Marxin mukaan sosialismi ei vielä lupaa "kaikille tarpeen mukaan" vaan sen tekee vasta sitä seuraava kommunismi. Sitä ennen on sosialismissa tyydyttävä saamaan "ansionsa mukaan" mikä toki olenee enemmän kuin tämä nykyinen "työvoiman uusintaminen".

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sosialismi on ylimenokausi kapitalismin ja kommunismin välillä. Sosialismi on työväenluokan diktatuuria, jonka aikana kansa oppii kollektiivisen asenteen ja ajattelun individualistisen sijaan.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

oma veikkaukseni on,että kapitalismi jatkaa,muuttuneena ja muutettuna !

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Demarien "johtamalla" työväenliikkeellä on kaksi ongelmaa:
Pian
1. Ei ole työtä
2. Eikä ole liikettä

Siinäpä haastetta Rinteelle & co.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset