jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Johtuuko suomalaisten korkea ostovoima rodullisesta ylivertaisuudestamme?

Taloudelliset arvot syntyvät työnteosta. Ne eivät synny pankin seinästä sen ansiosta, että muistamme PIN-koodin oikein.

 

Luotavien arvojen määrä ja niiden jakaminen

Minkä verran Suomessa tehdään työtä ja kuka tai mikä määrää siitä, missä määrin työtä tehdään?

Niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa tehdään työtä sen verran, että koko väestö tulee sillä toimeen. Työntekoon osallistuu noin puolet väestöstä ja kuten olen aiemmassa blogikirjoituksessani kertonut, tuo suhdeluku ei riipu siitä, kuinka suuri osa väestöstä on maahanmuuttajia.

Esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa noin puolet väestöstä käy töissä kussakin maassa, mutta maahanmuuttajien osuus väestöstä noissa maissa vaihtelee huomattavasti.

Se, kuinka suuren osan väestöstä on osallistuttava työntekoon, riippuu muun muassa käytettävissä olevan teknologian tasosta ja työpaivän ja lomien pituudesta sekä siitä, missä määrin hyvinvointia ollaan valmiita jakamaan väestön kesken (työssäkäyvän ja työssäkäymättömän väestönosan kesken).

Mitä lyhyempi työpäivä ja mitä pidemmät lomat ja mitä alhaisempi eläkeikä, sitä useammalle riittää töitä.

 

Rotuharha

Kuten yllä mainittiin, maassa olevien työpaikkojen määrä riippuu käytännössä lähinnä väestön määrästä eikä siitä, keitä maassa asuu.

Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että esimerkiksi Suomessa olevien työpaikkojen lukumäärä on jokin kiveen hakattu vakio, joka ei koskaan voi muuttua, ja että niistä työpaikoista sitten tapellaan ihan siitä riippumatta, paljonko maassa asuu ihmisiä.

Oikeasti Suomeen syntyy yksi uusi työpaikka kun väkimäärä kasvaa kahdella – ihan siitä riippumatta, kasvaako väkimäärä maahanmuuton vaiko syntyvyyden ansiosta. Vastaavasti väkimäärän pieneminen kahdella pienentää työpaikkojen määrää yhdellä.

Jotkut tilastoilla kikkailevat tahot ovat havainneet, että maahanmuuttajien työllisyysaste on alhaisempi kuin koko väestön työllisyysaste ja tästä he vetävät sen virheellisen johtopäätöksen, että maahanmuuttajat eivät tule koskaan työllistymään millään ehdoilla.

Todellisuudessa tilanne on se, että niinkauan kuin maahanmuuttajien osuus väestöstä on pieni – niinkuin se Suomessa edelleen on – maahanmuuttajia ei välttämättä tarvita työelämässä. On työnantajien valinta, keitä hakijoita palkkaavat. Viimeistään sitten kun maahanmuuttajien osuus väestöstä alkaa olla parinkymmenen prosentin luokkaa ja kaikki kynnelle kykenevät kantasuomalaiset jo ennestään työllistetty, työnantajat alkavat silmiä räpäyttämättä palkata maahanmuuttajia aivan kuin tilanteessa ei olisi mitään outoa – niinkuin ei olekaan.

 

Johtopäätös

Suomalaisten korkea ostovoima johtuu muun muassa korkeasta teknologian tasosta tuotannossa sekä (vielä nykyäänkin) suht' siedettävän tasaisesta tulonjaosta. Eli vanhanajan hyvinvointivaltiosta. Sekä tietysti myös siitä, että edelleen moni kapitalisti (ja jossain, vaikka valitettavasti vähenevässä, määrin kunnat ja valtio) haluaa investoida Suomeen. Sitä mukaa kuin tuo investointihalukkuus vähenee, suomalaisten ostovoima heikkenee.

Kapitalistien investointipäätöksiin ei voi demokraattisesti vaikuttaa, mutta kuntien ja valtion kyllä. Tavallisen vaalikarjan olisi hyvä pitää  tämä mielessä.

Oletetulla rodullamme saati sen oletetulla ylivertaisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Maahanmuutolla ei ole mitään vaikutusta huoltosuhteeseen.

 

Maahanmuutto ja huoltosuhde

Apua, maahamme suuntautuu loputon kantasuomalaisten virta!!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Muualla maailmassa asuvien ihmisten hyväksikäyttö heidän asuinseuduillaan on yksi länsimaiden - myös meidän - hyvinvointimme perusteista. Esimerkiksi kymmenen sentin palkkakuluilla valmistettu paita antaa hyvän pohjan liike-elämän voitoille ja meidän tavan tallaajien kulutuskysynnälle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Väite olo yksinkertaisesti väärä. Taloudellinen aktiivisuus luo uutta työtä, pelkkä passiivinen oleminen ei. Työ luo työtä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos kulttuuriimme kuuluisi se, että työtä tekemättömät jätetään kuolemaan viluun ja nälkään, olisit oikeassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa noin puolet väestöstä käy töissä kussakin maassa, mutta maahanmuuttajien osuus väestöstä noissa maissa vaihtelee huomattavasti."

Esimerkiksi Kejo taas sekoittaa asioita ja käsitteitä. Toiset maahanmuuttajat työllistyvät maassa kuin maassa ja toiset taas eivät, joidenkin kulttuuriin ei vain kuulu työnteko eikä olla komenneltavana. Työ ei luo itsessään työtä vaan työn on oltava lisäarvoa tuottavaa, kannattavaa jotta se lisäisi kansantaloutta ja taloudellista aktiivisuutta. Suomalaiseen rotuun on kyllä aina kuulunut työnteko, ei muuten pohjoisessa olisi pärjännyt.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Onkohan vähän vedetty mutkia suoraksi, jos sanoo että suomalaiseen ROTUUN on kuulunut työnteko jotenkin enemmän kuin muihin "rotuihin".

Kyllähän leivän eteen on joutunut tekemään töitä kaikissa roduissa.
Ei ne elinolot helpot ole savannillakaan kun mikään ei kasva ja leijonat syö jos ulos uskaltautuu.

Voisiko olla kuitenkin niin, että suomessa on totuttu (lue.jouduttu) tekemään kovasti raakaa työtä, koska meitä on perseraiskanneet vuoronperään hurrit ja ryssät.
Siinä välissä on suomalainen maalaistollo ollut pelkkää työkarjaa tai sotilaita vailla minkäänlaisia oikeuksia.
Kyllä siinä on totuttu kovaan työntekoon ja tappelemaan kun käsky käy.

Tätä kun höystetään vielä luterilaisella elämäntyylillä, jossa nöyryys ja kova työ takaa paremman taivaspaikan, niin ei siinä edes uskalla valittaa ettei yläkerran isäntä hermostu.

Samasta syystä meille ei ole koskaan tullut järkevää johtamiskulttuuria, vaan opittiin että kyllä ne hurrit kertoo kuinka on paras toimia.... ja se oli reipas tahtinen kuokinta.
Tästä syystä niitä osaavia johtajia ei ole oikein vieläkään.

Voi siinä olla noiden afrikan/lähi-idän maahanmuuttajilla sellainen kulttuurillinen osa, että siellä on työnteko historiallisesti ollut aika usein orjuutta.
Se taas saattaa vaikuttaa siihen, ettei normaali palkkatyön kulttuuri ole juurtunut ihan niin kuin länsimaissa, jossa on maksettu palkka rahassa eikä ruoskaniskuissa

Jos näitä maahanmuuttajia verrataan aasialaisiin venepakolaisiin (kuten aika usein pakolaiskeskustelussa varrataan), niin aasiassa on aina ollut kova työteon kulttuuri palvella milloin ketäkin keisaria.

Olisiko se enemmän jollain muotoa historiassa ja kulttuurissa, kuin rodussa

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tämänpäiväinen näennäinen ostovoimamme johtuu valtion velalla elämisestä ja pikalutoistamme.
Suomen hyvinvointi muodostuu tuotteistamme joita muut haluavat.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Meidän hyvinvointi perustuu pikälle neuvostoliiton kanssa käytyyn erittäin edulliseen kaupaan jolla pystyimme tekemään kovan taloudellisen nousun.
Persettä siinä joutui vähän nuolemaan, mutta kyllä sille sai hyvän hinnan.

Kun se kauppa loppui ja velat meni maksuun, niin kusessa oltiin.
Pelastavana enkelinä oli siinä kohtaa vielä Nokia ja metsäteollisuus, mutta nokia sössittiin ja metsäteollisuus on vähän epävarmalla pohjalla....toivottavasti se lähtisi nousuun

Kyllä meidän maailmalla kiinnostavat vientituotteen on aika vähissä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Aika monen suomalaisen miehen (myös minun) ns. isälinja on Aasiasta peräisin. Aasialaisia väitetään ahkeriksi, joten revi tästä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset