jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Ikävä valinta: Natsi-Saksa vai Pohjois-Korea?

Vähitellen ollaan tultu siihen vaiheeseen, että tuollaisen valintatilanteen esittäminen on mielekästä. Kapitalistinen talousjärjestelmä on tulossa vaiheeseen, jossa se ei enää aja kansan enemmistön etua.

Kapitalistinen talousjärjestelmä ajaa pienen rikkaan eliitin etua ja tästä kiinnipitäminen edellyttää vähitellen fasistiseen talousjärjestelmään siirtymistä.

Jos taas ei haluta siirtyä fasismiin, on siirryttävä sosialismiin.

Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien vallinnut talousjärjestelmä on kuihtumassa kuiviin. Edesmenneen Neuvostoliiton perintö alkaa olla loppuunkäytetty.

 

Mitä yhteistä on Natsi-Saksalla ja Pohjois-Korealla?

Yhteiset piirteet ovat pinnallisella tasolla: kansa kannattaa yhtä ja samaa asiaa. Mutta ero on siinä, mitä asiaa kannatetaan.

 

Mitä eroa on Natsi-Saksalla ja Pohjois-Korealla?

Natsi-Saksassa, kuten missä tahansa natsiyhteiskunnassa, talous on kapitalistinen. Toisin sanoen yksityisillä rikkailla tahoilla on oikeus riistää köyhiä ihmisiä.

Fasistisen/natsistisen yhteiskunnan tarkoitus on juuri tämä.

Sosialistisen yhteiskunnan tarkoitus on päinvastoin se, että tuollainen yksityinen riisto estetään.

 

Valinta yksinkertaisesti

Kyseessä on siis yksinkertaisesti valinta sen välillä, halutaanko kannattaa – tarvittaessa vaikka diktatuurin avulla – pienen rikkaan vähemmistön valtaa, vai halutaanko kannattaa – tarvittaessa vaikka diktatuurin keinoin – kansan suuren enemmistön valtaa.

Ja tuon valinnan aika lähenee sitä mukaa kun yhä useampi alkaa ymmärtää, että "koko kansan etu" on oikeasti vain pienen rikkaan vähemmistön etu.

 

Diktatuuri ja diktatuuri

Fasismi, natsismi, kapitalismi, sosialismi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Mikäli tuollainen valinta olisi muuttaisin marssiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Hauska" vitsi, mutta tosiasia on, että meillä eurooppalaisilla on ihan oikeasti tuollainen valintatilanne käsillämme.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Olen samaa mieltä. Fasismista on lähes mahdoton päästä eroon sen kerran alettua, kun taas sosialismi saattaa olla esihistoriallinen tila, josta näitä korkeakulttuurispurtteja on kummunnut.

Tärkeintä taitaa olla psykologia. Joku aina haluaa olla vallassa, millä tahansa tekosyyllä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ikävä valinta: Natsi-Saksa vai Pohjois-Korea?"

Kummatkin valtioita jossa ei saanut/saa valita, valituksesta pääsi Natsi-Saksassa keskitysleirille ja Pohjois-Koreassa ojennusleirille. Demokratia on tärkeintä yhteiskunnassa, eikä se Suomessakaan toimi, Sveitsi on parhaiten onnistunut demokratian suhteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En usko tuollaisen valintatilanteen välttämättömyyteen lainkaan, mutta jos olisi pakko valita, niin valintani olisi ilman muuta ja varauksetta Natsi-Saksa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Työväenliike se oli natsipuoluekin jo v. 1919 lähtien. Puolueen virallinen nimi oli tuolloin Deutsche Arbeiterpartei punalippuineen. Seuraavana vuonna v. 1920 nimi muutettiin Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartieksi. Hitleristä tuli tovereiden puoluejohtaja v. 1921.

Fasistitkin olivat Mussolinin johdolla vasemmistolainen työväenliike, eikä mitään sen kummempaa. Mussolini oli ankara sosialisti koko ikänsä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kansallissosialismissa sosialismi esiintyy yhteiskunnan valtana yksilöön nähden samalla tavoin kuin "kommunistisessa sosialismissa". Molemmissa vallitsee yksipuoluejärjestelmä sekä luja usko yhden näyttävän keulakuvajohtajan taitavuuteen ja tarpeellisuuteen. Niin ikään molemmille sosialismin muodoille on tunnusomaista jo syntymästä asti yhteiskuntaa kohtaan kohdistuvien velvollisuuksien olemassaolo.

Kansallissosialismi, sellaisena kuin sitä Saksassa toteutettiin, ei kuitenkaan missään vaiheessa mennyt yksilön vapauksien rajoittamisessa yhtä pitkälle kuin "kommunistinen sosialismi" on mennyt kaikkialla. Saksassa sai harjoittaa yritystoimintaa ja omaa elinkeinoaan, sinne oli yhtä helppo matkustaa kuin muihinkin Euroopan maihin silloin ja sieltä sai myös matkustaa pois samalla tavalla kuin mistä tahansa maasta. Kulttuuri ja taide-elämä kukoisti, yliopistoja arvostettiin maailmalla, j.n.e.

Kansallissosialismin yksi kardinaalivirheistä oli vähemmistöjen, varsinkin juutalaisten perusteeton vainoaminen, mitä toteutettiin sitten äärettömän tehokkaalla saksalaisella järjestelmällisyydellä. "Kommunistisessa sosialismissa" vainoja on muun vapauden rajoittamisen lisäksi yleensä melko lailla samoissa mitoissa, mutta se ei suuren yleisön piirissä herätä yleensä aivan yhtä voimakasta tunnereaktiota, koska hävinnyt Saksa on sodan jälkeisessä propagandassa demonisoitu paljon pahemmaksi kuin vaikkapa Neuvostoliitto.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Sekä Kuikka että Kiiski ovat ihan metsässä koska heidän käsityksensä sosialismista ei pidä paikkaansa.

Natsismilla ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa paitsi, että natsit kaappasivat omituisen populistisen pikkupuolueen käsikassarakseen ja pitivät nimessä sanan "sosialismi" yhdyssanan osana. Sosialismin kanssa, siis sellaisena kuin se teorian mukaan tunnetaan, noilla touhuilla ei ollut mitään tekemistä.

Yhteistä natsien toiminnalla on kuitenkin Kim:ien Juche-aatteen kanssa sen verran, että hekin varastivat sosialismilta symboleja mutta eivät sisältöä.

P.s. Puolueen kaappaaminen toisiin tarkoituksiin ei ole kovinkaan tavatonta, etenkin pienten puolueiden keskuudessa. Kaappasihan halla-aholaiset Soinilta puoleen ja edelleenkin on oikeuksien käsittelyissä Väyryseltä kaapatun kapulipuolueen tapaus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Kommenttini ensimmäisessä kappaleessa luonnehdin yhtäältä kansallissosialismin ja toisaalta "kommunistisen sosialismin" yhtäläisyyksiä, jotka erottavat molemmat aatteet ja yhteiskuntamuodot samantapaisin piirtein nykyaikaisesta länsimaisesta demokratiasta.

Tuollainen analyysi ei oikeuta sinua toteamaan, että en ymmärrä mitä sosialismilla tarkoitetaan, koska olen luonnehdinnassani käyttänyt vain normatiivisesti kyseisen liikkeen itse itsestään käyttämää nimitystä, jota kyllä kautta maailman on siitä sekä silloin että myöhemminkin käytetty aivan virallisissa yhteyksissä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

Se, että joku nimittää itseään joksikin ei vielä mitenkään takaa hänen olevan käyttämänsä nimityksen mukainen. Jos vaikka kuinka moni hallinto, puolue, joukkio tai yksilö nimittää itseään sosialistiseksi tai kommunistiseksi, se ei vielä takaa mitenkään heidän tai niiden olevan kommunistisia ja sosialistisia.

Käsitekummajainen "kommunistinen sosialismi" on sanahirviö joka ei oikeastaan tarkoita yhään mitään. Vähän niinkuin "kapitalistinen feodalismi" tai "sosialistinen kapitalismi". Kyseessähän on kaksi sanaa jotka kuvaavat historiallisen materialismin puitteissa kahta eri yhteiskunnallisen kehityksen eri tasoa jotka ajallisesti ovat molemmat erillisiä historiallisia ajanjaksoja.

Jos ymmärrämme kuitenkin adjektiivin "kommunistinen" ideologisessa merkityksessä tarkoittavan ihmisiä ja organisaatioita (~puolueita) jotka pyrkivät kommunismiin niin silloin ilmauksen tulee hieman mieltä mutta silloinkin ollaan jokseenkin harhateillä sillä nyt puheena olevat asiat ovat yhteiskuntajärjestyksiä eivätkä ne pyri mihinkään.

Toisaalta sosialismin ja kansallissosialismin sekottaminen samanlaisiksi on juuri tuota jota tarkoitin e.m. ymmärtämättömyydellä sillä ymmärrys kertoisi niiden perustavaa laatua olevat erot. Ne erot joihin tuossa kommentissani kevyesti viittasin. Sosialismihan ei ole yhteiskunnan valtaa yli yksilöiden vaan tuotantosuhteita joissa ei ole riistoa kun tuotantovälineet ovat käyttäjiensä hallussa ja koko yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla vallitsee demokratia. Yksipuoluevalta on piirre jonka voi liittää, jos haluaa, sosialismiin siirtymisen murrosvaiheeseen (proletariaatin diktatuuri tai työväenvalta t.m.s.) mutta ei ole siinäkään teorian edellyttämä välttämättömyys.

Kansallissosialismi, natsismi tai fasismi ovat kapitaalien omistajien väkivaltaista valtaa yli yhteiskunnan ja yksilöiden. Teorian mukainen termi sille kai olisi valtiomonopolistinen kapitalismi (VAMOKAP) jossa valtio on "normaalia" kapitalismia tiukemmin rakennettu väkivaltaiseksi hallintokoneistoksi ylläpitämään kapitalistista järjestystä. Natsismi ja fasismi silloin VAMOKAP:n ylin aste, ainakin toistaiseksi. Sitä ei pidä sotkea valtiokapitalismiin joka on eri asia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Kirjoitin "kommunistinen sosialismi" lainausmerkeissä tarkoittaen sitä toista sosialismia kuin kansallissosialismi.

Riippumatta kyseisten ideologioiden teoreettisesta luonteesta pystyin osoittamaan muutamia yhtäläisyyksiä niiden välillä, joita ei esiinny länsimaisessa demokratiassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #16

Jos kirjoittaa "siitä toisesta sosialismista" kannattanee kirjoittaa "sosialismi" niin ei synny epäselvyyksiä.

Toisaalta nuo yhtäläisyydet näyttäisivät olevan kovastikin väärinymmärretyn sosialismin tulosta. Meillähän ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä millainen puoluejärjestelmä sosialismissa vallitsee jos sellaista on ollenkaan. Toisaalta emme tiedä millaisia auktoriteetteja silloin nousee tai asetetaan. Ne ovat asioita jotka tulevat ratkaistavaksi sitten kun prol.diktatuurista siihen siirrytään eikä mikään sido pitämään niitä yhdessä mallissa koko sosialismin aikakauden ajan.

Mitä tulee yhteiskunnan asettamiin velvollisuuksiin, niitä on myös n.s. läntisessä demokratiassa. Meillä täällä Suomessakin kolmin kappalein eli oppi-, vero- ja asevelvollisuus (viimeinen tosin rajattu vain miehille). J.F.Kennedy:n, tunnettu antisosialisti, sanoin: "ask not what your country can do for you, ask what you can do for your country."

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Ei tarvi valita, koska natsi-Saksaa ei ole olemassakaan, enkä tällä syömisellä usko olevan tulossakaan. Pohjois-Korea on toistaiseksi.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Valintatilanne on tietenkin utopiaa.
Mutta jos valinta pitäisi tehdä, olisi se luonnollisesti Natsi-Saksa.
Molempien maiden ihmisoikeudet ovat huonot, mutta Natsi-Saksassa oli ainakin leipää ihmisillä!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kun tutustuu Natsi-Saksan aikaiseen saksalaisen lehdistön kirjoitteluun yhteiskunnallisista oloista, niin kyseessähän oli paratiisi.

Tilanne on aivan tarkalleen sama Pohjois-Korean osalta: taivaallinen paratiisi.

Valinta on tavattoman vaikea.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jonkinverran natsiajasta lukenut, mutten nälänhädästä muista koskaan lukeneeni!
Molempissa maissa ihmisoikeudet huonot, mutta taloudellinen tilanne kyllä kallistaa valinnan Natsi-Saksaan

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pyrkimys valita natsismin ja fascismin välillä ei ole realistinen vaikkakin hauskahko kontrafaktuaalinen leikki joka vaatinee kyytipojakseen punaviiniä. Sen sijaan natsismi-fasismi vaihtoehto voi olla realisminen mutta ei meidän tavallisten ihmisten käsissä. Se on aina kapitalistien valinta meidän kurissapitämiseksi. Me voimme toki pyrkiä vastustamaan sitä jos olemme tarkkoina huomaamaan yritykset ajoissa.

Juche-aatteen valinta on sen sijaan meidän yhteiskuntiemme osalta ohi. Me emme elä feodalismissa vaan kapitalismissa. Valintamme on siis elää kapitalismia kapitalismiksi tai yrittää muuttaa sitä joiksikin seuraaviksi tuotantosuhteiksi ja niitä vastaavaksi yhteiskuntamuodoksi. Sen seuraavan muodon vastustaminen saattanee aikaiseksi natsistisia ja fassistisia muotoja tai ainakin pyrkimyksiä niihin.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen

Ei markkinatalous ole vielä kerennyt tehdä täysin perusduunia eli ihmisten nostamista äärimmäisestä köyhyydestä ylös. Muutaman vuosikymmenen aikana on kuitenkin onnistunut nostamaan pari miljardia.

Sosialismi on kuitenkin onnistunut vaikkapa Venezuelassa mainiosti pyrkimyksissään tehdä kaikista köyhiä. Yllättävän nopeasti se tapahtui.

Suomalaisen köyhän elintaso on tähtitieteellinen verrattuna Valtion rikkaimpaan desiiliin. Sitä se kapitalismi teettää, kun ihmisillä on oikeasti vapaus tehdä oman onnensa eteen mitä haluavat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kapitalismin "perusduuni" ei ole "ihmisten nostamista äärimmäisestä köyhyydestä" vaan kapitaalien kartuttaminen. Markkinatalous on taas utopia ja märkä uni.

On kuitenkin otettava huomioon, että aikoinaan siirryttäessä feodalismista kapitalismiin se oli edistyksellistä ja mahdollisti talouden nopean kasvun. Siitä ei olisi kuitenkaan herunut mitään köyhille ilman sosialistisiin ideoihin (lähinnä K.Marx ja F.Engels mutta myös muut) perustuvan työväenliikkeen taistelua kapitalismin oloissa paremman elämän puolesta. Silläkin on toki vielä paljon tekemistä sillä niiden, joiden elämän se on nostanut äärimmäisestä köyhyydestä, osuus ihmisistä ei juurikaan ole Äijäsen mainitsemina vuosikymmeninä kasvanut sillä maapallon väestö on kasvanut, vielä toistaiseksi, vielä nopeammin.

On myös otettava huomioon, että elintaso suuressa osassa maailmaa omavaraistalouden piirissä ei ollut ihan kehno, jos onnistui elämään katveessa suurilta sotaherroilta.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen

Perusduunilla ei suinkaan tarkoita, että markkinatalouden itsearvoinen tehtävä olisi nostaa ihmisiä köyhyydestä. Se on vain ilmeinen seuraus kaikissa maissa, jotka ovat hylänneet sosialismin pettävän suon.

Sitten Myyryläiselle hieman lukuja. Vuonna 1980 äärimmäinen köyhyys kosketti noin 42 % globaalisti väestön ollessa 4,5 miljardia. Äärimmäisiä köyhiä siis noin 1,9 miljardia.

Nyt heitä on 7,7 miljardin väestöstä alle miljardi.

Vauraaseen keskiluokkaan nouseminen on sitten oma lukunsa markkinatalouden menestyksessä.

Ja tämä kaikki on tapahtunut maissa, joissa markkinat ovat ottaneet edes jonkinlaisen niskalenkin sosialismista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #20

Markukselle tiedoksi: vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään kapitalismin elli "markkinoiden näkymättömän käden" kautta.

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #21

Kehitysapu ei ole ongelmaton. Myönnän etten tiedä yksityiskohtia tarpeeksi hyvin. Riippuu maasta mihin apu ohjataan.

Se ei ole kuitenkaan kaikista oleellisin kysymys vaan se, millaisessa talousjärjestelmässä kukaan ei kuole nälkään tai suojan tarpeeseen Maslowia mukaellen. Euroopassa ei kukaan. P-Koreassa kuoli miljoonia. Samoin monissa muissa sosialismiin pyrkivissä maissa. Miksi näin?

Ne maat, missä nälkään vielä kuolee ihmisiä, ovat ainoat muita kuin demokraattisia länsimaisia markkinatalouksia. Rahan syytäminen diktaattoreille ei ole kuin laastari yhteiskunnalle, kun vauraus valuu Unille jne.

Miksi muuten Valtion johtaja ajelee kapitalistien tuottamalla Mersulla ja juo Hennesyä? Voisiko joku yli 20 miljoonan kansasta olla vieläkin nerokkaampi Isä johdattamaan maan kommumismiin vapaiden vaalien kautta kuin Hän?

Käännäpä tuosta sloganista kapitalismi ja sosialismi toisinpäin ja mieti miltä kuulostaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #20

Mistä Äijäsen luvut ovat peräisin? YK:ltako?

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #23

Mainittkoon että pelkästään Kiinassa joulukuussa 1978 aloitettu talouden liberalisointi on tuplasi kuudessa vuodessa 800 miljoonan maanviljelijän tulot. 20 vuodessa 500 miljoonaa jätti äärimmäisdn köyhyyden taakseen.

Köyhyyden väheneminen on tapahtunut lähes poikkeuksetta markkinatalouden avulla. Koreoiden jakauduttua etelä oli vaivaisukko ja pohjoinen Kroisos. 1980 mennessä etelä pyyhälsi vauhdilla ohi ja on pitkän aikaa sitten saavuttanut eurooppalaisen elintason. Ei se aate paljon lämmitä eikä vatsaa täytä. Vapaus sen sijaan näin tekee.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #25

Yksien rikkaus tulee toisten köyhyyden kustannuksella. Vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä tapetaan nälkään, jotta me rikkaiden maiden ihmiset voisimme elää paksusti.

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Tulonjaon epätasaisuus kapitalistisen ja sosialistisen yhteiskunnan vertailussa

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #26

Olen puolittain kanssasi samaa mieltä kuten lähestulkoon kaikki taloustieteilijät maailmassa. Sosialistisesti suuntautuneissa valtioissa rikkaat todellakin rikastuvat köyvien kustannuksella. Hyvänä esimerkkinä johtaja Un joka ajelee S-Mersulla ja juo Hennesyn konjakkia suuren osan kansasta nähdessä nälkää.

Markkinatalouksissa talous ei sen sijaan ole nollasummapeliä vaan talous kasvaa kaikkien siitä hyötyessä. Ei rikkaiden rikastumisell ole mitään väliä jos ja kun kaikista köyhimmät pääsevät kurjuudesta pois. Joka ikinen markkinoita avannut talous on vähentänyt merkittävästi köyhyyttä: Botswana, Kiina, E-Korea, Japani, Suomi jne.

Sen sijaan maailman suurimmat öljyesiintymät omaava Venezuela on onnistunut lyhyessä ajamaan maan pulaan ihmisten perustarpeista. 400000 yrtteliästä onkin lähtenyt maanpakoon. Onneksi toinen Koreoista on ratkaissut ongelman tuplaamalla asevoimat: toinen puoli pitää viholliset ulkona ja toinen sisällä. Lisäksi omille vihollisille järjestetään leirejä, joissa on täysi ylläpito sekä puuhaa koko päiväksi puhumattakaan hengenravinnosta.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #26

Muutama fakta työläisten riistosta: Suomen 500 suurinta yritystä riisti nettotulosta työläisten selkänahasta 6 % viime vuonna. Se on aika vähän omistamisen riskistä. Siitäkin suurin osa menee eläkekassoille, joiden varat päätyvät duunareille eläkkeen muodossa. Eräässä valtiossa ylläpidetäänkin sitten palatseja ja ökyelämää eliitille.

Veikkaan ettei Suomesta eikä muista suurinpiirtein markkinatalouksista löydy kovin montaa duunaria, joka haluaisi vaihtaa hirvittävän 6 % riiston riisiviljelmillä työskentelyyn.

Yliarvioit koko ajan työläisten "riiston". Sitä tapahtuu suuressa mittakaavassa vain sosialistisissa valtioissa, joissa työvoimaa voidaan kohdella miten tahansa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Maailmanpankin luvut perustuvat BKT:seen ja tulotilastoihin. Silloin luontaistaloudesta rahatalouteen siirtyminen vääristää tilastoa. Kaikki rahana saatava tulo näyttää tuolloin parantavan köyhien asemaa vaikka köyhyys ei muutu miksikään vaikka vaihdanta muuttuukin tapahtuvaksi rahalla. Usein käy päinvastoin työttömyyden takia.

Toisaalta maailmanpankin lukuja katseltaessa kannattaa olla lähdekriittinen sillä maailmanpankkia on käytetty poliittisena käsikassarana globaalia USA-johtoista talousjärjestystä vastaan kapinoivia vastaan. Silloin sen omat toimet ovat nimen omaan aiheuttaneet köyhyyttä, sortoa ja riistoa sen pakottaessa huonossa taloudellisessa asemassa olevia maita takaisin ruotuun eli leikkaamaan sosiaaliohjelmia, lopettamaan maareformeja j.n.e. Sen perimmäisenä tarkoituksena on tukea ylikansallisten yhtiöiden valtaa yli kehittymättömien maiden ihmisten.

YK olisi hieman luotettavampi lähde mutta senkin tilastoja vaivaa tuo sama rahaharha.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #27

Niin tietenkin. Eli Maailmanpankki on sumuttanut kolminkertaisesti luvut? Maareformista olen samaa mieltä: Neuvostoliitossa yksityistilat hävitettiin tuloksena nälänhätä. Kiinassa annettiin Xiaopingin uudistusten jälkeen työläisten pitää iso osa sadosta ja myydä se vapailla markkinoilla. Tulos: 6 vuodessa tulot tuplaantuivat ja maa alkoi tuottaa elintarvikkeita yli oman tarpeen. Ja 500 000 000 nousi köyhyydestä.

Ikävää se markkinatalous.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #27

Niin tietenkin. Eli Maailmanpankki on sumuttanut kolminkertaisesti luvut? Maareformista olen samaa mieltä: Neuvostoliitossa yksityistilat hävitettiin tuloksena nälänhätä. Kiinassa annettiin Xiaopingin uudistusten jälkeen työläisten pitää iso osa sadosta ja myydä se vapailla markkinoilla. Tulos: 6 vuodessa tulot tuplaantuivat ja maa alkoi tuottaa elintarvikkeita yli oman tarpeen. Ja 500 000 000 nousi köyhyydestä.

Ikävää se markkinatalous.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Itse asiassa keisarillisella Venäjällä yksityisen maanomistuksen oloissa nälänhädät olivat säännöllisiä. NL:ssa niistä päästiin suhteellisen nopeasti eroon.

En väittänyt Maailmanpankin sumuttavan muuten kuin sen pyrkivän osoittamaan, tietenkin, oma toimintansa tulokselliseksi vaikka se ei sitä aina olekaan vaan joissakin tapauksissa jopa haitallista.

Luotettavammalla YK:llä on tuon rahatalousharhan kanssa sama metodologinen ongelma kuin Maailmanpankillakin mutta ei ihan samalla tavalla "omaa lehmää ojassa" vaikka toki silläkin ainakin yksi sorkka.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #32

Annapa lähdeviitteitä keisarin ajan nälänhätiin kiitos.

Neuvostoliitossa eka nälänhätä oli heti ekan maailmansodan jälkeen ja maatalouden sosialisoinnin seurauksena alkaen 1932. Luepa historiaa muualtakin kuin Stalinin aapisista.

Toiseksi Maailmanpankki ei ole nostanut läheskään niin paljon äärimmäisestä köyhyydestä pois kuin markkinatalous. Kiinassa pelkästään satoja miljoonia. Sosialismillako kiinalaiset ovat vaurastuneet?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Venäläisistä nälänhädistä tulee ulkomuistista ainakin mieleen nälänhätä 1890-luvulla ja useampia 1600-luvulta (jolloin tosin Venäjä ei vielä ollut keisarikunta mutta Romanivien suku kuitenkin vallassa). Myös 1860-luvun nälänhätä kosketti Venäjää Ruotsin ja Suomen lisäksi (ja olihan Suomi tuolloin osa Venäjää). Myös I Maailmansotaan ennen vallankumousta liittyi nälänhätiä.

Toisaalta Venäjällä ennen vallankumousta oli jatkuvasti pulaa ruuasta ja osa väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä ja nälässä jatkuvasti. Neuvostovallan aikana päästiin 1930-luvulla vihdoin kokonaisuudessaan parempiin oloihin.

Neuvostovallan aikana ensimmäinen nälänhätä johtui sodasta, sisällis- ja interventiosodasta johon osallistui 17 eri ulkomaista sotajoukkoa ja mukaan hinkuivat myös osa suomalaisista valkoisista ja menikin.

Äijäsen väite Maailmanpankin roolista köyhyyden vähentämisessä toki pitää paikkansa. Mutta silti Maailmanpankin yksi tehtävistä on köyhyyden poistaminen ja siksi he myös propagoivat tekemisiään sillä saralla.

Sosialismilla kukaan ei ole vaurastunut koska sitä ei vielä ole missään ollut (p.l. n.s. "virkasosialistit" joille aate on polku uralla etenemiseen). Sen sijaan sosialistien harjoittama ja sen innoittama (ja myös pelottama) politiikka on vähentänyt merkittävästi köyhyyttä ja nälkää.

Kapitalismin vaikutusta arvioitaessa on toki otettava huomioon, että se on edistuksellinen yhteiskunnallinen muoto feodalismin jälkeen. Siten se on auttanut monia kun siihen on siirrytty. Mutta olemuksensa mukaisesti se pyrkii asettamaan työväestön sellaiseen köyhyyteen jossa se juuri ja juuri pystyy ylläpitämään työvoimaansa (n.s. uudistaminen) ja koko ajan on suhteellisen liikaväestön muodostama reservi kun joku uupuu. Vain ja ainoastaan työväenliikkeen aatteellisesti sosialismiin perutuva työ on pakottanut muuttamaan tulonjakoa sen verran, että työn tekijäkin saa pienen osansa työnsä tuloksista. Sitä työtä tuskin kuitenkaan ehditään saamaan valmiiksi ennenkuin kapitalismista on siirrytty eteenpäin (sosialismiin tai johonkin muuhun - aika näyttää) sillä se on kapitalismin perusluonteen vastaista.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #34

Meni pieleen taas. Suomen 500 suurinta yritystä tekee voittoa alle 6 % liikevaihdosta ja tästä suuri osa kulkeutuu työläisille takaisin eläkkeiden muodossa. On siis täysin turha väittää duunarin saavan "pienen osan" työn tuloksista. Kapitalistille jää aika paljon vähemmän.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #35

Palkkakulut ovat tilinpäätöksessä paljon ennen viivan alle jäävää, kuten myös eläkemaksut. Koko kapitalistinen tuotantotapa perustuu siihen, että työläinen saa myymästään työvoimasta pienemmän osan kuin hän työllään tuottaa (vaihto-)arvoa palkkansamaksajalle.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #36

Kapitalistinen tai markkinatalouden tuotantotapa perustuu yksityisomistukseen: omistajat ottavat riskiä, rahoittavat yritykset ja maksavat palkan duunarille. Tuosta edelleen jää se alle 6 pinnaa voittoa vaikka muuta yrität väittää. Ei ne koneet ja ideat sada taivaasta missään.

Tämän yhtälön seurauksena olemme nähneet ennenkokemattomia menestystarinoita kaikkialla muualla paitsi maissa joissa markkinat eivät toimi. Miten maailman öljyrikkain valtio onnistui sössimään asiansa lyvyessä ajassa? Miksi Kiinassa markkinoiden vapautuessa sadat miljoonat ihmiset nousivat nopeasti äärimmäisestä köyhyydestä?

Puolusta toki ideologiaasi, mutta se ei ole köyhien asiaa auttanut vaan päinvastoin. Laput silmillä on helppo huudella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Äijänen kysyy miten Venezuela on joutunut nykyiseen jamaansa. Tietääkö hän alkutilanteen jossa öljykapitalisteilla oli ollut vuosikymmeniä aikaa hoitaa vezuelalaisten enemmistö pois köyhyydestä? Kun boliovaristit sitten aloittivat yhteiskunnallisten olojen muuttamisen, se ei sopinut noiden kapitaalien omistajille ja he aloittivat sabotoimaan tuotantoa, järjestämään pyssykaarteja ja yrittäneet useita vallankaappauksia USA-laisten tukijoidensa kanssa. Samaan aikaan valtaan dem okraattisesti päässeet bolivaristit ovat olleet kompelöitä ja taitamattomia sekä osittain yhtä korruptoituneita kuin edeltäjänsä, kapitalistien hallintokoneisto. Tämä johtunee siitä, että heilläei ole ollut selkeää, esimerkiksi vaikka sosialistista, ohjelmaa.

Mitä tulee Kiinan käyhien nousuun niin, suurin osa tilastoissa näkyvästä tulojen kasvusta selittyy juurikin e.m. rahatalouteen siirtymisen aiheuttamalla harhalla. Toisaalta kapitalistinen tuotantotapa on ollut oikeastikin edistyksellinen tapa aiempaan feodaaliseen verrattuna. Ihan jo teoriankin mukaan loikka feodalismista sosialismiin ei onnistu *). Kiinalaisten ja NL:n esimerkit sen meille selkeästi osoittavat.

Kuitenkin siis kiinalaisten köyhien nousu lievempään köyhyyteen on osittain ja paikallisesti totta. Se onkin saanut jo kapitalistit siirtämään tuotantoa sieltä pois, Vietnamiin j.n.e. Kapitalismin reaktiohan on etsiä aina itselle halvin tuotannon järjestämistapa, niin myös kiinalaisten aseman parantumiseen.

P.s. Yrityksen omistajat eivät maksa palkkoja vaan yritys maksaa. Yritys on oma juridinen henkilönsä eikä sitä pidä sotkea sen omistajien henkilökohtaisiin talouksiin.

*) Lenin perusteli Venäjän vallankumouksen aikoinaan silloisissa I Maailmansodan oloissa sillä, että vaikka Venäjä ei vielä ole kehittynyt kapitalistinen yhteiskunta, edistyksellinen sosialistinen vallankumous on mahdollinen koska kehittyneet Venäjää paremmin teollistuneet ja kapitalisoituneet yhteiskunnat seuraavat perässä ja sen jälkeen Venäjä on taas jäljessä muiden kehityksestä. Lenin oli väärässä kun ei ilmeisesti osannut nähdä sosialidemokraattien asettumista kapitalistien kelkkaan. Esimerkiksi Saksassa sosialidemokraatit saivat pilkkanimen sisäministerinsä G.Nosken mukaan kun hän komensi armeijan konekiväärit ampumaan parempia oloja vaativia työläisiä.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #38

Et tietenkään sosialistina ottanut kantaa työläisten riistoon, koska sellaista ei ole. Sosialistissa valtioissa köyhimmän asema on rankka, koska riistäjiä on yksi satojen tuhansien Suomessa olevien yrittäjien sijaan.

Marxilainen taloustieteilijä Manuel Sutherland osuvasti kiteytti Venezuelan ongelmat.

Keskuspankin itsenäisyyden vieminen ja valuuttakurssilla keinottelu. Chavezin ajasta jatkunut öljyvarojen vienti veroparatiiseihin sekä massiivinen korruptio. Hintasäännöstely ja markkinaehdoilla toimivien yritysten tappaminen lähes kokonaan.

Eläköön. Nykyisen hallitsijan aikaan elintarvikepulasta kärsivien osuus väestöstä on yli 80 %. Ei mennyt putkeen.

P.S. Yritys on toki juridinen oikeushenkilö, mutta yrityksen omistajien pussista se raha on pois. Duunarin palkan maksavat lopuksi asiakkaat. Ja kun tehottomasti toimivat valtion omistavat yritykset eivät kykene tai halua kilpailla mrkkinoilla, duunarin osaksi jää koiran osa. Tästä olen surullinen.

Pidempi tarina on sitten työpaikkojen siirtyminen tiettyjen työtehtävien osalta maasta toiseen. Lyhyesti. Kiina on siirtnyt monelta osin seuraavalla tasolle teknologian ja koulutuksen myötä. Työtuolien määrä ei ole vakio. Kehryyjennyjä tuhoavien olisi hyvä katsoa tätä päivää.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #39

Äijänen ei pysty mitenkään realistisesti arvioimaan työläisten asemaa sosialistisissa maissa koska sellaisia ei ole vielä tähän mennessä ollut. Aika tulee näyttämään, tuleekokaan.

Luddistit olivat kilpailevia kehruualan yrittäjiä jotka eivät hyväksyneet kapitalismiin siirtymässä olevien kollegoidensa hinnoittelumenettelyjä vaan olisivat halunneet säilyttää vanhan keskiajalta periytyvän ammttikiltalaitoksen. Monet luddisteista ja etenkin heidän usuttajistaan omistivat omat Jennynsä. Eivät he olleet teknologian kehityksen vastustajia vaan oman erityisasemansa puolustajia yhteiskunnallista kehitystä jarruttaessaan. Heidän toimensa eivät siis ollenkaan rinnastu nykyiseen sosialismipohjaiseen työläisten riiston vastustamiseen vaan pikemminkin sen kapitalismipohjaiseen puolustamiseen.

Yrityksen raha ei ole omistajan pussissa ennenkuin hän sen sinne saa osingonjaossa omistuksensa mukaan jaettuna voittona tai hänen työpalkkanaan omasta työsuhteestaan. Sitä ennen se on yrityksen rahaa. Takaisinpäin yritykseen se menee vain jos omistaja siihen sijoittaa omasta pussistaan esimerkiksi osakeannissa tai lainaamalla t.m.s (perustamisvaiheessa myös peruspääomaa maksamalla). Tämä sekaannus ja sotku on toki vallan yleinen, etenkin yrittäjien keskuudessa heidän kuvitellessaan kaikkea yrityksessä olevaa rahaa omakseen, myös m.l. perittyjä mutta vielä tilittämättömiä ALV:ja.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #40

Ymmärrän oikein hyvin yritysten rahavirrat osakkaana ollessani koko ajan. Toivottavasti sinäkin. Maksamattomien alvien omistajayrittäjä on hölmöydessään oma lukunsa. Olet täysin oikeassa. Mutta viime kädessä kaikki ulosmaksettu raha on poissa omistajilta. Osingosta, kyvystä investoida tai vaikkapa palkita työntekijöitä, mitä tapahtuu sosialistien kannalta liian usein. Yritys kun haluaa pitää hyvistä kiinni.

Vaikka yritys on oikeushenkilö, hall. pj., omistajat jne. vastaavat de facto henkilöinä seuraamuksista. Hyvistä tai huonoista.

Yrität viedä keskustelua tuttuun tapaan harhaan. Alunperin oli kyse riistosta, mitä ei käytännössä tapahdu. Alle 6 pinnaa tulee kapitalistille voittoa siitä riskistä, että hän pistää omat peliin. Siitäkin suurimpien yritysten voitosta suuri osa palautuu duunareille eläkerahastoista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #41

Yrityksen omistajat vastaavat yrityksestään omistamiensa osuuksien mukaisesti, ei enempää eikä vähempää. Heidän valitsemansa hallitus on toisaalta vastuussa yrityksen hallinnon laillisuudesta ja toisaalta yrityksen omistajien edun ajamisesta kuin myös yrityksen toimitusjohtaja valitsjoilleen. On todellakin syytä pitää yritys ja sen omistajat erillään ja heidän yhteytensä vain siinä mitä osakeyhtiölaki määrää ja asettaa.

Omistajille ulosmaksettu raha on todellakin rahaa omistajille ulos yrityksestä. Sen lisäksi ei kuitenkaan ole mitään muuta osakkaille kuuluvaa rahaa ellei joku heistä ole mennyt sitä yhtiölle lainaamaan. Yrityksen velvotteinaan maksamat rahat, vaikka kuinka pienentävät tulosta, eivät milloinkaan ole olleet sen omistajien rahaa ellei joku ole sitä kavaltanut niin, että se on pois osinkoina jaeetavasta viivanaluksesta. Omistajien rahaksi yrityksen varat muuttuvat vasta ja siltä osin kuin yrityksen yhtiökokous päättää jakaa yrityksen tulosta osinkoina.

Työntekijöiden riisto syntyy siitä, että työpalkat eivät kata työllä tuotettua arvonlisää. Se miten voitoille tapahtuu, siltä osin kun sitä ei jaeta työntekijöille n.s. kolmantoista kuukauden palkkkana, on ihan muuta.

Eläkerahastojen käyttö, m.m. yrityksen omistuksen peittämiseen, on oma lukunsa eikä juurikaan pienennä reaaliomistajien voittoa.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #42

Hankalaa on. Tiedän oikein hyvin rahavirrat yrityksessä kun olen isona osakkaana.

Duunarilla on markkinataloudessa kaksi vaihtoehtoa. Tehdä työtä riistossa ottamatta riskiä tai perustaa yritys. Ensimmäisessä ei kanneta riskiä kuten jälkimmäisessä. Omistajille suotakoon edes 6 % voitto riskin ottamisesta.

Ja tuostakin osuudesta suuri osa palautuu duunarille eläkkeen myötä. Se ei ole peiteltyä. Suomessa lakiin perustuvat eläkemaksut menevät keskinäisille vakuutusyhtiöille, joiden sijoitussalkku on läpinäkyvä. Yritys ei voi peitellä omistuksiaan niiden kautta, koska vakuutusyhtiöt omistaa sadattuhannet yritykset sekä työntekijät lakisääteisesti.

Lisäksi vakuutusyhtöiden salkussa on käytännössä pelkästään pörsiyhtiöitä, on niiden omistusosuudet täysin julkista tietoa. Ja minkä tahansa yhtiön on annettava tieto omistusosuuksista marssimalla konttorille. Osakelaki.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Vakuutusyhtiöt sijoittavat saamansa rahat yhtiöiden osakkeisiin ja velkakirjoihin. Rahat siis menevät yrityksille. Eläkkeet maksetaan tuotoista samaan aikaan kun eläkeyhtiöiden varat kasvavat. Siis siinäkin tapauksessa yritykset vetävät välistä.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #44

Siis täh? Yrityksen omistavat osakkaat, jotka päättävät varojen käytöstä tai osakkuuden myynnistä.

Nyt tarkkana: Jos ja kun vakuutusyhtiö ostaa pörssistä osakkeita, omistaja vaihtuu eikä yritys saa siitä sentin latia. Sama pätee velkakirjoissa. Tuotoista, TVR:sta ja ennen kaikkea eläkemaksuista maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Järjellisen keskustelun ylläpitämiseksi ihan tällaiset perusasiat kannattaisi opetella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Äijänen on oikeassa, että osakkeiden vaihtaessa omistajaa yhtiö ei saa rahaa paitsi sen myydessä omia osakkeitaan tai osakeannissa. Mutta myyjä saa kauppahinnan, siis yrityksen omistaja. Kirjoitin epätarkasti siltä osin kuin omistajat ovat henkilöomistajia eikä yrityksiä.

Iso osa yritysten omistukseen liittyvästä tulosta tulee nimenomaan osuuksien kaupasta osinkojen lisäksi.

Velkakirjoista yritykset saavat rahaa niitä liikkeelle laskettaessa ja siltä osin kaupankäynnistä kun käyvät niilla kauppaa. Jälkimarkkinoiden vilkkaus on merkittävä tekijä siinä miten velkakirjoilla saa yritykseen pääomaa.

On totta, että eläkkeet maksetaan eläkeyhtiöiden tuotoista mutta niitä ei käytetä siihen täysimääräisesti vaan vain osa joten ne eivät mene kokonaan työntekijöille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset