jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Logiikkaa lapsille osa 1. Mikä ero: Kuka tahansa vaiko Kaikki?

Kuka tahansa 100 metrin juoksun finalisteista voi voittaa kilpailun. Mutta he eivät voi kaikki voittaa kilpailua. Vain yksi voi voittaa.

Kuka tahansa suomalainen voi päästä Tasavallan Presidentiksi. Mutta on mahdotonta, että kaikki suomalaiset pääsisivät Tasavallan Presidentiksi. Vakansseja ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi.

Kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi ja elää 50 muun ihmisen tekemästä työstä. Mutta on mahdotonta, että kaikki tekisivät noin, sillä se vaatisi, että ihmisiä olisi olemassa 51 kertaa niin paljon kuin meitä on.

 

Tuolileikki

Tuolileikissä (engl. Musical chairs) on tuoleja vähemmän kuin osallistujia. Kun musiikki lakkaa, kukin osallistuja yrittää kaapata itselleen tuolin. Ilman tuolia jääneet ovat hävinneet.

Nykyisessä yhteiskunnassamme taistelu työpaikoista muistuttaa hyvin vahvasti tuollaista tuolileikkiä. Irvokkainta on se, että verovaroin rahoitetaan valmennuskursseja, joissa valmennetaan pelaajia kaappaamaan itselleen tuoli mahdollisimman tehokkaasti. Siitäkin huolimatta, että jokainen älykäs ihminen ymmärtää, että tuolien määrä ei kasva siitä, että niistä taistellaan kiivaammin.

 

Kapitalistisen yhteiskunnan lapsellinen sumutus

Meidän kapitalistisessa yhteiskunnassamme eletään fantasiassa, jossa ei ymmärretä tai ei olla ymmärtävinään ylläselostettuja perusasioita. On kerta kaikkiaan hämmentävää nähdä aikuisten ihmisten propagoivan somessa moisia typeryyksiä.

 

Kapitalismin kannattajan iltasatu

Kapitalistin iltasatu nro 2 – Köyhyysongelma

Kapitalistin iltasatu nro 3 – Orjien ja orjaisäntien yhteinen etu

Kapitalistin iltasatu nro 4 – arvojen alkuperä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aloitetaan korjaamalla kiistaton ja helposti todennettava asiavirhe. Kuka tahansa suomalainen ei voi päästä tasavallan presidentiksi. Vaalikelpoisia ovat vain syntyperäiset Suomen kansalaiset.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen tasavallan kahdeksan ensimmäistä presidenttiä olivat syntyessään keisarin suomalaisia alamaisia.

Ensimmäinen syntyperäinen Suomen kansalainen tasavallan presidenttinä oli Mauno Koivisto, joka oli syntynyt vuonna 1923.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kappas vain! Moista triviaa en ollut tullut ajatelleeksikaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hyvä pointti, mutta heitä ei valittukaan vuoden 1999 jälkeen, nykyisen perustuslakimme tultua voimaan. Kommenttiini tuo triviatieto ei siis vaikuta tuon taivaallista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

Mutta toki ymmärrät, Max, että tämän kirjoitukseni aihe oli logiikan piiriin kuuluva eikä lainsäädäntöön.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Ymmärtänet Janne, että asiavirheen myöntäminen ja sen korjaaminen olisi lisännyt uskottavuuttasi ja ohjannut huomion perusviestiisi. Jostain syystä halusit kuitenkin mieluummin kiemurrella. En osaa edes arvata miksi.

Koitin hetken miettiä miten asiavirheen esittäminen analogiassa voisi edistää loogisen argumentin ymmärtämistä, mutta en vain keksinyt. Keksin kyllä heti miten se haittaa sitä. Ainakin parilla tavalla

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #6

Max, surukseni minun on todettava, että kommenttisi oli minulle pettymys. Sen sijaan, että olisit myöntänyt auliisti aiemman kommenttisi olevan blogin aiheen vierestä (vaikkakin sinällään todenmukainen), yrität pitää siitä kiinni kynsin hampain.

Sinusta saamani mielikuvan mukaan olet yksi tämän blogialustan älykkäimpiä keskustelijoita. Pyydän, ettet pilaisi tätä mielikuvaani. (Täällä ei todellakaan ole liikaa älykkäitä keskustelijoita.)

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #7

Sellaista tuossa kohtaa rupesin pohtimaan että pitääkö itse olla älykäs että on pätevä arvioimaan kanssabloggaajan älykkkyyttä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Pahoittelen tuottamaani pettymystä. Ehkä olen vain erottunut edukseni heikosssa seurassa? Älykkyyttäni en tohdi itse lähteä arvioimaan.

Kysehän ei ole faktatiedosta itsestään, joka on tosiaan blogin kannalta yhdentekevä. Kyse on analogian kelvottomuudesta aiottuun tehtäväänsä, kun loogisesti ajatteleva keskustelija on mielessään korjannut faktatiedon oikeaksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #4

Nuo kahdeksan mainittua presidenttiä olivat siis vaalikelpoisia vuoden 1919 Hallitusmuodosta huolimatta:

”23 §

Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuodeksi.”

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #8

Sinäkin Max ymmärtänet aiempien kommenttien valossa, että puheena olevan aiheen kannalta on herttaisen yhdentekevää, pitääkö Suomen Tasavallan Presidentin olla syntynyt siellä vaiko täällä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #9

Stenbäck ymmärtää hänelle osoitetun vastauksen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Tuohan on toki se fiksu vastaus, mutta otin helpon reitin ja sivalsin alkuperäisen kommentin perusteella nykylakiin tukeutuen. Rehellisesti en tiedä miten kansalaisuusasia on määritrlty ja tulkittu Suomen itsenäistyessä tai ennen sitä. Asia on niin blogin vierestä, etten jaksa edes syventyä siihen. Siltä osin Janne on täysin oikeassa. En vain tajua, miten keskustelu logiikasta käytäisiin hänen esittämänsä analogian perusteella.

Kaikilla on mahdollisuus, mutta monessa tapauksessa tuo potentiaali ei voi toteutua kuin harvan tai jopa yhden kohdalla, lienee ollut välitettäväksi aiottu ajatus. Nyt kuitenkin kun loogisesti ajatteleva keskustelija korjaa mielessään virheen, tuleekin analogian sisällöksi, että lähtökohdat (annetut rajoitteet) määrittelevät potentiaalin, jota kaikki eivät voi hyödyntää. Kysehän ei varsinaisesti ollut analogian faktatiedon korjaamisesta, vaan että osoitin analogian kelvottomaksi aiottuun tarkoitukseensa. En osaa arvioida miksi ihmeessä blogisti ei vain poistanut sitä, tai korvannut toimivalla, kun asia oli niin ilmeinen. Olisin arvannut ylpeys, mutta se ei mielestäni istu blogistin henkilöön.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Logiikassa todellakin on virheitä. "Kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi ja elää 50 muun ihmisen tekemästä työstä. Mutta on mahdotonta, että kaikki tekisivät noin, sillä se vaatisi, että ihmisiä olisi olemassa 51 kertaa niin paljon kuin meitä on". Ei se näin ole! Jos kertaistettaisiin, niin sama kaavahan vain kasvaisi.

Jos kuvitellaan, että 50 muutakin työntekijää perustaisi yrityksen, niin he olisivat yhden henkilön yrityksiä, jotka eläisivät oman yrityksensä työpanoksella ja tuo ensimmäinen jäisi ilman palkattavaa työvoimaa.

Toisaaltaan on järjetöntä ajatella, että kaikki työvoima toimisi yrittäjinä ja näin työllistäisivät itsensä tässä byrokraatteja elätettävässä yhteiskunnassa. Jos työntekijät olisivat kaikki y-tunnuksen takana toimivia yrittäjiä, niin mihin tarvittaisiin enää eri ammattiyhdistyksiä, työvoimatoimistoja, työvoiman välittäjiä... työttömiä! Ei mihinkään ja näidenkin duunareiden AY-maksujen jäädessä pois joutuisivat byrokraatit ja virkamiehet perustamaan oman yrityksen ja kantamaan vastuun yrityksensä tuloista.

Yrittäjiä on helppo mollata "riistäjiksi", mutta samalla kun mollataan, niin yhtä helppoa on unohtaa yrittäjän kaikki vastuut ja äärettömän suuret sivukulut yrittämisestä Suomessa. Yritykseen palkatun työntekijän sivukuluthan maksaa yrittäjä. Tai tarkemmin ja loppuun asti selvitettynä duunari itse työstään saavutetusta lisäarvosta. Tämäkin osuus voisi mielummin näkyä duunarin tiliotteessa, eikä byrokraattien elättämisessä. Valinta kysymys.

Jos työntekijä on yritykselle kannattava, niin työntekijän tulevaisuus on turvattu, eikä työntekijällä ole hätä päivää maksaa kesämökkiinsä otettua lainaa, mutta itse yrittäjällä se on arkipäiväinen huoli selvitä niistä kaikista velvoitteista jotka hänen yritykseensä kohdistuu. Yrittäjä usein tekee yrityksensä johdossa pitkää päivää, että työntekijöiden palkat saadaan maksettua ajallaan. Siinä mielessä en purppaseisi yhtään työntekijänä suhteessa yrittäjään. Ja tämän kaiken voin käsi sydämmellä kirjoittaa tähän entisenä yrittäjänä ja palkanmaksajana.

Kateus vie kalatkin järvestä on vanha sananlasku. Pitää edelleen paikkansa. Itse suosittelisin kaikille näille yrittäjiä mollaaville kokeilemaan vaikkapa vuoden olemista yrittäjän roolissa tässä hyvinvointivaltiossa. Perustakaa yritys ja palkatkaa sinne joku työntekijä. Hakekaa kaikki maailman mahdolliset yrityksen perustamistuet ja etc... ja kommentoikaa vuoden päästä sitä yrittäjänä toimimisen ihanuutta, sekä miljoonien kassavirtaa joka tupsahtaa tilillenne.

Olisi mielenkiintoista kuulla sitä autuaata juhlahumua mitä saitte aikaiseksi siirryttyänne työntekijästä yrittäjäksi Suomessa! FB-sivuillanne esittelemiänne kuvia Bahamalla vietetyistä viikonlopuista ja heikompiosaisten selkänahasta revityillä miljoonilla hankituista veneistä, lentokoneista ja ökytaloista olisivat extraa- tietenkin. Totuus on kuitenkin se, että vain n. 5-10 tuhannesta perustetuista yrityksistä suomessa tuottaa yrittäjälle enemmän, kuin toimiessaan työntekijänä samalla alalla työntekijänä.. Keskimäärin. Tietenkin on myös menestystarinoita, mutta kaikille näille vakituisen työpaikan omaaville "nillittäjille" haluaisin esittää kysymyksen- olisiko sinusta yrittäjäksi? Oletko niin hyvä, että sinun kannattaa luopua työpaikastasi ja alkaa yrittäjäksi? Kukaan ei kiellä kokeilemasta.

Siihen loppui nillittäminen! Suurin osa näistä työnantajia mollaavista ovat todellisuudesta vieraantuneita. Työnantajia, yrityksiä ja yritysten omistajia on helppo mollata riistäjiksi, kun todellisuus on mollaajalle ymmärtämättömyytä. Kaikki se mitä kansalaiselle tarjotaan yhteiskuntaluokkaan vertaamatta on tulosta siitä mitä tämä yhteiskunta on saanut aikaiseksi. Bruttokansantuote on se, joka turvaa palvelut niissä muodoissa joilla nytkin toimitaan.

Logikkaa lapsille ja tuolileikit ovat suoraa tulonsiirtoa niiltä ihmisiltä jotka käyvät töissä nillittäjille, jotka eivät syystä tai toisesta ole integroituneet yhteiseen tulonjakoon ja maksumiehiksi. Valittaminen päivärahoilla on jokseenkin hupaista hyteiskuntaa pyörittäviä kohtaan.

Mielestäni on myös väärin esittää ajatusta, että kuka tahansa voi perustaa yrityksen ja "elää" 50 työntekijän tekemästä työstä. Jos näin olisi, niin kaikkihan perustaisi yrityksen ja eläisi tuosta 50 työntekijän tekemästä työstä. Täyttä puppua!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kiitos, Seppo, kontribuutiostasi (niinkuin ilmaisu kai nykysuomeksi kuuluu)!

Kirjoituksestasi kuultaa läpi ymmärrys pienyrittäjän arjen ja talouden haasteita kohtaan. Jaan tuon ymmärryksen ihan omakohtaisen kokemuksen kautta. Kun kirjoitan (muissa kirjoituksissani) kapitalisteista, en todellakaan tarkoita pienyrittäjää, joka työllistää kourallisen muita ja raataa pitkää päivää omassa yrityksessäään.

Voisinkin tässä yhteydessä kertoa, että toimin aikanani yrittäjänä ja firmassani oli alle 10 työntekijää. Minulle tuli noina aikoina hyvin selväksi se, että mikään eduskuntapuolue ei aja pienyrittäjän asiaa. Kokoomus ajaa suurpääoman asiaa ja demarit duunareitten asiaa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Nyt ymmärrän sinua ja ajatusmaailmaasi paremmin. Hienoa, että löytyy yhteneviä mielipiteitä järjellisiin ongelmakohtiin. Ja ihan totta, että kokoomuksen politiikka kohdistuu juuri isompien yritysten taakse.

Itse en ymmärrä miksi pienten ja uusien yritysten kasvun tukeminen on niin vaisua puolueisiin katsomatta. Monestihan pienistä innovatiivisistä ja etenkin "autotalli" yrityksistä on kasvanut maalmalla nenestyviä suuryrityksiä jotka työllistävät satoja ihmisiä.

Bessereiden messut ja muu sellainen ei välttämättä kerää niitä nyrkkipajojen lahjakkuuksia Helsingin pukujuhliin ja niinpä tämän pitkälle kouluttautuneen ja innovatiivisen kansan betoniviidakoiden ulkopuolella syntyvät ja toimintavalmiutetutkin keksinnöt jäävät lumihankeen odottamaan sitä kevättä, jolloinka innovatiiviasiamies hiihtäessään katkaisee suksensa laitteeseen ja tuote pääsee "takakautta" rahoitettavien hankkeiden joukkoon.

Se, että yrittäjiä mollataan suomessa on minun ajatusmaailmassa kovin vierasta. Entisenä pienyrittäjänä huomasin vuosi toisensa jälkeen hakkaamalla päätä Karjalanmäntyyn, ettei se kannata! Nyt olen vieraalla töissä ja osaamiseni tuottaa itselleni sekä edustamalleni aivan toisenlaisia lukuja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Voisinkin tässä yhteydessä kertoa, että toimin aikanani yrittäjänä ja firmassani oli alle 10 työntekijää"

Nykyisen yleisen viestintäsi mukaisesti olet riistänyt työvoimaa vaikka et suuri kapitalisti ole ollutkaan. Olet siis omien oppisi mukaisesti hyödyntänyt sitä lisäarvoa, jota he ovat sinulle tuottaneet.

On havaittavissa, että hyvin usein syystä tai toisesta epäonnistuneet yrittäjät ovat näillä blogialustoilla kaikkein katkerimpia viestittäjiä. Kaikista ei ole tullut kommunisteja, mutta katkeruus purkautuu jotain muuta kohdetta kohtaan, viranomaisia, pankkeja, AY-liikettä ...

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

No entä jos haluaisin sen tuolin, tai työpaikan? Tietenkin tekisin jotain että saisin sen, eli treenaisin jotain taitoa, mitä muilla ei kenties ole, kuten korkealle hyppäämistä tms. Vai pitäisikö tuolipaikat arpoa? Eikö niitä kannata tavoitella lainkaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tottakai teet niin kuin hyväksi näet.

Mutta pointtina on ymmärtää se, että henkilökohtainen ongelma ja yhteiskunnallinen ongelma ovat kaksi eri asiaa, vaikka niillä olisi sama nimi -- kuten vaikkapa "työttömyys".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuolileikin premissi, että tuolien määrä olisi vakio, tai ainakin pienempi kuin osallistujien määrä, on luonnollisesti pielessä. Siitä huolimatta, sillä on niin yksiön, kuin yhteiskunnankin kannalta eroa, kilpailevatko kaikki niistä tuoleista ja jäävät vuorotellen ilman, vai jättäytyykö joku leikin ulkopuolelle, eikä saa koskaan tuolia. Vaikka tuoleja lisättäisiin ääretön määrä, niille istahtaisi vain ne, jotka ovat leikissä mukana. Leikin luonne toki muuttuisi, mutta se lienee eri keskustelu.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"No entä jos haluaisin sen tuolin, tai työpaikan"?

Olen hämmentynyt. Ehkäpä sinun kannattaa hakea tuota työpaikkaa vasta sitten, kun olet päättänyt haluavasi työllistyä. Sitten, kun olet päättänyt haluta, niin käytät niitä voimavaroja, joilla erotut muista sadoista hakijoista. Ensimmäisenä kuitenkin näkisin, että edes haet tuota paikkaa halusitpa tai et. Tuskin ne sieltä työpaikalta soittaa, että tulisitko töihin!

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

... anteeksi, mutta työpaikoista on todella kova kilpailu, eikä tuollainen mutuilu sitä saantia edistä. Näytä vahvuutesi ja ole sen arvoinen. Pitääksesi työpaikan, niin sen eteen on myös tehtävä töitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

On myös esitetty ajatus,että kaikki voisi olla rikkaita sekä menestyviä.

Se on tätä samaa sarjaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Taloudellista kilpailua pitäisi ehkä ennemminkin verrata mustikanpoimintakilpailuun. Mustikoita on rutosti enemmän kuin osallistujia. Joku tosiaan kerää isoimman saaliin, mutta kaikki muutkin voivat kerätä marjaa enemmän kuin tarpeeksi. Jokainen pitää omat marjansa. Juoksukisa-analogia on pelkkää kusetusta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli siis mustikoita on enemmän kuin tarpeeksi kaikille?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuolileikkivertaus menee pieleen monessa mielessä. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, ei edes samalla ihmismäärällä, vaan vapaassa yhteiskunnassa jokaisella on perustuslain suoma oikeus tehdä työtä ja hankkia elantonsa parhaaksi mahdolliseksi katsomallaan laillisella keinolla.

Tässä blogikirjoituksessa on koko perusta niin virheellinen, ettei sitä ihan ensimmäiseksi kannata tämän enempää kommentoidakaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Näin on. Lähdetään siitä, että kirjoittaja yrittää uskotella, että yrittäjäksi voi ryhtyä vain jos alaisia on 50 tai joku muu kiinteä määrä. Edes tämä ei pidä paikkaansa. Kokonaan pohdinnan ulkopuolelle jää, mitä merkitystä sillä ylipäätään olisi, jos jokainen yrittäjäksi haluava ei voisi ryhtyä yrittäjäksi. Tällä hetkellähän noin ei ole. Kyllä jokainen haluava voi panna yrityksen pystyyn ja tienata sillä leipänsä jos vain kyvyt ja tarmo riittävät.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja Pohjois-Koreassa tuolisaldo on ollut kovin rajallinen. Niinpä leikissä useimmat istuivat maassa, jos saivat luvan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tietenkään kaikki eivät voi "ryhtyä yrittäjiksi ja elää 50 muun ihmisen tekemästä työstä", mutta yhtä älytön on ajatus siitä, että joku voisi noin vain ja yhtäkkiä ryhtyä elämään muiden työstä. Itse olen saanut työurani aikana palkkatyöntekijänä seurata yhden yrityksen tarinaa lähes sen perustamisesta lähtien. Perustaja on tällä hetkellä toki miljonääri, mutta kyllä se ainakin minun työurani ajan oli enemmänkin niin, että minä ja muut palkatut työntekijät elimme sen perustajan työllä eikä päinvastoin. Eli jos perustajalla nykyään onkin mahdollisuus halutessaan elää muiden työllä, niin minun mielestäni hän on sen täysin ansainnut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset