jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja, sanoo talousnobelisti Stiglitz

On ilahduttavaa nähdä, että ns. talouden Nobel-palkinnon voittaja sanoo jotain järkevää taloudesta.

Olisiko niin, että käytännön politiikassa noudatettava voodoo-talous onkin poliitikkojen omaa tai heidän käyttämiensä toisen luokan mukatalousasiantuntijoiden hapatusta?

Näin sanoo Stiglitz YLE:n uutisen mukaan:

Palkkoja pitäisi nostaa, koska hyvät palkat parantavat hänen mukaansa tuottavuutta. Esimerkiksi Suomessa elinkeinoelämä ja päättäjät ovat kuitenkin väittäneet, että palkankorotuksiin ei ole varaa, ja ne uhkaavat kilpailukykyä.

On väärin väittää, että ei olisi varaa. Päinvastoin, Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja – ei ole varaa olla investoimatta ihmisiin ja infrastruktuuriin, jotka ovat talouskasvun perusta ja lisäävät kilpailukykyä.

Jokainen vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan, Stiglitz huomauttaa. Ihmisten elintaso paranee vain paremmilla tuloilla.

Talouden pitäisi toimia kansalaisten eduksi, ei toisinpäin. On nurinkurista ajatella, että ihmisten pitäisi uhrautua, jotta bruttokansantuote paranee.”

 

Olen muutamassa aiemmassa blogissani selittänyt tuota tosiseikkaa, että ihmiset ja infrastruktuuri ovat talouskasvun perusta.

Kahden toimeentulo edellyttää yhden työntekoa

 

Tässä lisää lukemisen arvoisia artikkeleita Stiglitz'in käsityksestä leikkauspolitiikasta:

https://www.google.fi/search?q=stiglitz+austerity

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taasko se tanan Stiglitz on täällä demareiden vieraana?

Pekka Iiskonmaki

Suomessa on hyvät palkat, mutta nettopalkoilla ei tule toimeen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Joseph Stiglitz puhui 10. lokakuuta 2007 foorumissa Venezuelan pankin sponsoroimista kehittyvien markkinoiden strategioista. Stiglitz ylisti Venezuelan talouskasvua ja "myönteisiä terveys- ja koulutuspolitiikkoja". Hän totesi lisäksi, että "Venezuelan presidentti Hugo Chavez näyttää saaneen menestystä.

Vuonna 2010 Venezuela alkoi yksi pahimmasta talouden kriisistä maan historiassa. Elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muiden välttämättömyyksien puutteet ovat olleet laajalle levinneet.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Stiglitziltä pitäisi ottaa Alfred Nobelin kunniaksi myönnetty palkinto pois typeryydestään Venezuelan osalta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä tiedetään kyseisestä valtiosta ja syistä 2010 tapahtumiin sekä siitä 2007 vuoden tilanteesta,että oliko nobelisti väärässä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Iiskonmäki kertoo, ettei nettopalkalla tule toimeen. Mitenköhän paljon veroasteeseen vaikuttaa hänen itsensä kaltaiset yrittäjät jotka maksavat pimeitä palkkoja ohi verotuksen?

Mahtavat myös hänen entiset työntekijänsä kirota eläkkeelle päästyään kun ei tullut maksettua pimeistä palkoista eläkemaksuja. Tai ainakin pitäisi jos ymmärtävät syy-seuraus -suhteita.

Pekka Iiskonmaki

#19
Minulla ei ole mandaattia kunta tai -valtiontaloudesta.

Minulle on riittänyt vaatimaton sarka omassa yrityksessäni ja omien duunareitteni hyvinvointi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Eikö Iiskonmäki tunnista, että jokaiset verosentit jotka hänen toimintansa takia jäävät saamatta, maksamme me muut? Hän siis toiminnallaan korottaa meidän muiden veroja, tuo rontti ja ryökäle.

Jos Iiskonmäelle on omien duunareiden hyvinvointi ollut rakas, hän on kai sentään maksanut edes heidän eläkemaksunsa täysmääräisesti?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #36

#36
''Eikö Iiskonmäki tunnista, että jokaiset verosentit jotka hänen toimintansa takia jäävät saamatta, maksamme me muut?''

Ei makrotalous noin toimi.

Maksamani näppipalkat menivät kulutukseen ja siellä on veroja riittävästi.

Julkinen sektori ei maksa veroja laisinkaan ja se on suuri ongelma.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #36

#36
''Jos Iiskonmäelle on omien duunareiden hyvinvointi ollut rakas, hän on kai sentään maksanut edes heidän eläkemaksunsa täysmääräisesti?''

Se olisi ollut meille kaikille todella tuottamaton ja pohjaton kaivo.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

Duunarit eläkeiässä osaavat arvostaa aikoinaan maksettuja eläkemaksuja.

Tosiasiassa finanssipolitiikka toimii niin, että mitä harvempi maksaa veroja, sitä enemmän maksajat joutuvat maksamaan. Silloin iiskonmäet ovat pahiksia mutta iloiset veronmaksajat hyviksiä.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #39

#39
Höpsis.

Olen eläkeiässä, mutta mitä tekisin Suomen pienellä eläkkeellä?

Pienellä eläkkeellä saa muut tukiaiset.

Suomen veroaste aste on ylittänyt jo kansan maksukyvyn. Muuten ei velkaa otettaisi.

Julkisen sektorin rankka leikkaus on ainoa vaihtoehto.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Eläke jää pieneksi jos on on pienet tulot tai jättää eläkemaksut maksamatta. Kummastakohan Iiskonmäellä on kyse?

Sitä paitsi kirjoitin Iiskonmäen palkollisten eläkkeistä enkä hänen itsensä. Hän ei ilmeisesti ole niin välittänytkään duunariensa hyvinvoinnista niinkuin aiemmin väitti, vai?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos olet ollut yrittäjä, niin mikset ole maksanut parempia palkkoja riistämillesi duunareille?

Pekka Iiskonmaki

#4
Minä maksoin pimeitä palkkoja duunareilleni. Minimipalkka kirjalla ja loput nyrkkiin.

Bruttopalkkahan olisi mennyt harakoille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja juuri siksi kirjoitat Virosta.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

#6
Ymmärsin, että tarkoitit Suomessa oloani.

Virossa on niin kohtuulliset verot, että kannattaa toimia virallisesti.

Korkea verotus lyö aina rekyylin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Tuo nyt ei ole mitenkään tavatonta. Itsekin olen raksalla muutaman vuoden työskennellyt ja jossakin vaiheessa oli lähes varma maan tapa että palkka oli minimipalkka ja päälle maksettiin mitä erikoisempia kulukorvauksia. Esimerkiksi työkalukorvauksia. Veit työmaalle näkymättömän sirkkelin niin sillä sai jo maksaa monta kymppiä päivässä "laillisesti" verottomana.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Km korvaukset, työvaatekorvaus, päivärahat ja pimeistä urakoista osuus tekijöille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Laskemalla palkkoja Suomi saisi lisää ostovoimaa vähän kuin USAn New Dealissa jossa presidentti Roosevelt päätti että leikkaamalla ja säästämällä USA nousee maailman johtavaksi valtioksi.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Palkkoja korottamalla tuottavuus nousee väistämättä tehtyä työtuntia kohden, vastapainoksi se tietää vähempiä työtunteja, kun työnantajien on kehitettävä tuottavampia tapoja tuotteiden tekemiseksi. Pitkässä juoksussa voi sitten valita, että olisiko parempi automatisoitu yhteiskunta, jonka tuotoista jäisi työttömillekin vai hikipaja-yhteiskunta, jossa kaikille riittäisi työtä, mutta kehitys jäisi jälkeen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Myös kilpailu pakottaa parantamaan tuottavuutta yhtä lailla kuin kustannusten nousukin. Automatisoitu yhteiskunta on lähinnä teknologian tasosta ymmärtämättömien haihattelua, sitä ei kannata ottaa vakavasti. Se tulee, mutta paljon myöhemmin kuin haihattelijat ajattelevat. Ja luultavasti aivan erilaisena.

Olennaista on ymmärtää että kehitys ei tapahdu poliittisella päätöksellä vaan pikku hiljaa ihmisten ja yritysten työn kautta. Ja työttömyyttä voisi alkaa ylistämään lähinnä siinä vaiheessa kun kehitys on riittävän pitkällä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Paremmat palkat tietävät enemmän kulutusta ja lisääntyvä kulutus tarvitsee enemmän tuotantoa j.n.e. Kehä on siis valmis.

Jatkossa tosin olisi hyvä olla enemmän vapaa-aikaa kuluttaa. Kannttaisi siis lyhentää työpäivää joka myös parantaisi tuottavuutta. Etenkin kun voitaisi siirtyä 6+6 -malliin jossa työtilat ja koneet olisivat 12 h vuorokaudessa käytössä ilman ylitöiden terveyshaittoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Paremmat palkat tarkoittavat myös kalliimpia hintoja ja sitä myöten vähemmän kysyntää. Kehä on valmis.

Palkkojen tulee nousta (ja laskea) tuottavuuden mukaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Niin se on. Jos joku saa enemmän tuloa, niin jollain on saman verran enemmän menoa.
Putkimies saa palkkaa enemmän, kun kirjoittaa isomman laskun asiakkaalleen. Ei muutoin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Porvarillisen kansantaloustieteen perusoppien mukaan kustannukset eivät määrää hintoja vaan kysyntä. Jos kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei, hinnat nousevat, opettaa taloustiede.

Kustannukset määrittävät sen sijaan sen, miten yritys tuotantonsa järjestää ja onko ollenkaan k.o. markkinoilla. Samojen oppien mukaan.

Kannattaa myös pohdiskella, mitä muita tulonmaksimointimahdollisuuksia yrityksillä on lisämyynnin ja siten ehkä mahdollisesti lisätuonnan rinnalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Aivan oikein todettu, mutta en löytänyt tuosta mitään argumentaatiota omaan kommenttiini tai muihinkaan.

Muita tulonmaksimointimahdollisuuksia lisämyynnin rinnalla yritykselle tuovat kustannussäästöt. Suomessa tosin myös yritystuet, mutta ne eivät oikeastaan kuuluisi markkinatalouteen lainkaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Tulojen maksimointia voidaan harjoittaa monella tavalla, myös m.m. vaikuttamalla kysyntään ja kilpailua rajoittamalla, esim. ostamalla kilpailijoita tai lobbaamalla alalle "sopivia" rajoituksia, liittoutumalla kartelleihin jakamaan markkinoita j.n.e. j.n.e. Yritykselle on aina edullista jos se pystyy nostamaan hintoja etenkin tilanteessa jossa sen ei tarvitse lisätä tuotantoaan myynnin arvo kasvaa ilman tuotannon kasvua.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #27

Näin se menee lyhyellä tähtäimellä mutta vain jos tuote tai palvelu on kunnossa. Markkimataloudessa on onneksi sellainen hyvä piirre, että jos jossain havaitaan suuria tuottoja niin muut tulevat apajille ja voitot pienenevät. Siksi alle 6 pinnaa tekevät suuryritykset voittoa.

Sosialismiin pyrkineissä maissa tällaista kannustinta ei ole vaan nk yritykset toimivat miten haluavat. Ei kannustimia parantaa tuottavuutta, ei panostaa henkilöstöön tai keksiå uusia innovaatioita.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Porvarillisen kansantaloustieteen oppien mukaan kustannusten nousu pienentää voittoja. Jos nousu saadaan vietyä hintoihin, hinnat tietysti nousevat. Jos niitä ei saada vietyä hintoihin, tuotantopanoksia siirtyy paremmin kannattaville aloille ja tarjonta laskee. Eli hinnat nousevat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #26

Voittojen pieneminen on kansantaloustieteellisesti hieman eri juttu kuin hinnanmääräytyminen.

Jos kysyntä pysyy ylhäällä niin porvarillisen taloustieteen mukaan A.Smithin näkymätön käsi ohjaa tuotantoa kasvuun ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat asettaen hinnat "oikealle" tasolle.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #24

Ei. Hinnan määrää kysyntä JA tarjonta. Siksi markkinatalous on ylivoimainen sosialismiin nähden, kun kysyntä ja tarjonta sekä yritysten välinen kilpailu johtavat kuluttajan, omistajan sekä duunarin kukkaroon.

Markkinataloudessa sattuu olemaan sellainen piirre, että jos jossain tarjontaa ei ole riittävästi, niin tulee kilpailija ja ottaa osansa alentaen hintoja. Onneksi pohjoisessa ei ole tällaista huolta, kun valtio saa riistää työntekijöitään yksinoikeudella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #40

Mitäs minä kirjoitinkaan kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Jos luettaisi ensin ja kommentoitaisi vasta sitten. Näkymätön käsi asettelemassa kysyntöjä, tarjontoja ja hintoja on kuitenkin suoraan porvarillisen kansantaloustieteen oppi-isän A.Smithin kaanonista.

Itse asiassa yrittäjät eivät allokoi resurssejaan kysynnän ja tarjonnan mukaan vaan maksimaalisen voiton mahdollisuuksien varassa. Silloin olemassa oleva tai luotavissa oleva kysyntä ja sen tyydyttäminen on vain yksi indikaattori. Muita ovat omien resurssien luonne, tuotannon järjestämisen kustannukset (infra, tuotantovälineet, logistiikka, työvoima, rahoitus ja myynti) ja kilpailevat voitontekomahdollisuudet sekä oma ansaintalogiikka. Huomioon on otettava mysö kilpailijoiden keinot ja mahdollisuudet kilpailun rajoittamiseen joka on realismia kapitalismissa sillä vapaa kilpailu on vain utopia ja illuusio.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #42

Kirjoitit aivan ensin vai kysynnästä. Siksi on hankala ottaa selvää.

On täysin irrelevanttia luetella yrityksen kustannusrakennetta jne.

Duunati saa kilpailutaloudessa lähes kaiken työstään. Pohjoisessa työn tuloksilla ajetaan kapitalistien ässämersuilla ja juodaan ranskalaista konamiinia.

Markkinataloudessa voitot eivät ole ylisuuria, koska kilpailijat tulevat apajille. Valtion omistaessa yritykset sellaista pelkoa ei ole. Valitettavasti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Kirjoitin koska kysyntä määrää hinnan siihen asti kunnes tarjonta ylittää kysynnän ja tulee vastavaikutus jolle taas tulee vastavaikutus kysynnästä. Kysyntä siis nostaa hintoja eikä muut seikat. Siitä oli kyse.

Valtio ei Suomen oloissa omista yhtään sellaista yritystä joka ei ole kilpailutilanteessa. Toisaalta valtionomistaman yrityksen ei tarvitsisi tavoitellakaan maksimaalista voittoa itselle tai muille. Se voisi toimia demokraattisessa ohjauksessa yhteiseksi hyväksi omakustannushinnoin (tämä sisälsi utopiaa ja unelmaa nykyisissä oloissa).

Kysymys ylisuuresta voitosta on "mielenkiintoinen" sillä sen määrittääksemme meidän pitäisi myös tietää myös mikä on sopiva ja suuri. Toisaalta voisimme kuitenkin keskustella kapitalismin rajat ylittäen onko voitto ollenkaan tarpeellista vai riittäisikö yrittäjälle omasta työstä saatu työpalkka.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen

Ranskassa homma meni aivan päpelikköön. Jorma halajaa 6-tuntista työaikaa maailmassa, missä tehtaat pyörivät 24h ja jossa palveluelinkeinot tuovat suuriman osan tuloista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Itse asiassa Ranskan kokeilun tuloksista on monenlaista tulkintaa ja iso osa niistä kertoo tuottavuuden kasvusta, vähemmästä sairastelusta j.n.e. Samansuuntaisia kokemuksia on myös Ruotsista. Mutta työnantajapiirit suhtautuvat niihin ideologisesti: jos työntekijöille annetaan lisää vapaa-aikaa he viettävät sen siveettömästi eivätkä Raamattua lukien (=eräs painavimmista työnantajien argumenteista aikoinaan kahdeksan tunnin työpäivää vastaan).

Kaikkialla tehtaat ja työpaikat eivät pyöri 24h vaan töitä tehdään <8 h. Ja palveluelinkeinoissa olisi myös päästävä lyhyempään työaikaan. Eivät ne siinä suhteessa poikkea lainkaan tehdastyöstä. Sitä paitsi erityisesti vuorotyössä olisi työaikaa vähennettävä sen terveyshaittojen ja riskien takia, ehkä vielä enemmän kuin paremmin normaalin valorytmin mukaan työskenneltäessä. Ihminenhän ei ole evoluutiossa, ainakaan vielä, sopeutunut toimimaan pimeään aikaan eikä keinovalo muuta ihmisen fysiologisia toimintoja.

Käyttäjän Markusijnen kuva
Markus Äijänen Vastaus kommenttiin #35

Monenlaista tulkontaa... aika höttöä. Varmasti sairauspoissaolot ovat laskeneer, kun duunia ei ole niin paljon. 25% leikkaus työajasta ei kuitenkaan kompensoidu sillä.

Paras tilanne olisi, että työntekijä sopii lyhyemmästä työpäivästä ja saisi tuntimäärään nähden enemmän tulosta. Ja paremman tuntiliksan. Muutoin yhtälö ei voi toimia

Monet yksityisen kuukausipalkolliset ovat taas eri ryhmä. Heidän osalta tunnit eivät ole tärkeitä vaan työn tulos.

Ja lyhyt työaika ei kuulu olla kollektiivinen vaan yksolökohtainen ratkaisu.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Eihän nämä jonglöörit saa edes minimipalkkalakia tehtyä, yrittäminenkin tehdään sosiaaliseksi, politrukit määrää yrittäjän ansiotason tuilla ja avustuksilla, irtisanomiseen saatava lupa ammattiliitoilta j.n.e.
Maksa siinä sitten kovempia palkkoja.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Kun tiedot taloudenpidon tieteistä ovat kovin hatarat voi asiaa lähestyä näinkin.

Saattaa palkkoja korottelevalle yrittäjälle käydä kuin romanin hevoselle, opetti sitä tulemaan toimeen syömättä ja juuri kun oppi niin kuolikin pois.

Selvähän se että paremmista palkoista syntyy ostovoimaa ja sitä kautta elinkeinoelämän rattaat pyörivät vinhemmin. Ja saattaahan löytyä työntekijöitä joita palkankorotus siivittää kiivaampaan työntahtiin ja laadukkaampaan työnjälkeen, itse kyllä uskoisin enemmän tulospalkkioihin.

Miten sitten hyödyt ja riskit työnantajan vinkkelistä? Kuinka kun on yhteiskunta työantajana, no lienee helppoa, lisää veroja millä maksetaan.

Siellä missä toiminnan on oltava kannattavaa tai muuten seuraa pankrotti onkin jo paljon kimuranttisempaa, saattaa hyvinkin olla että on sellaista toimintaa jossa palkanmaksaja voi jopa hyötyä hyvästä palkasta johtuvasta motivaatiosta mutta pelkäänpä pahasti että aika harvoin olisi näin auvoinen tilanne vaan enemmänkin päinvastoin.

Pekka Iiskonmaki

''Palkkoja korottamalla tuottavuus nousee väistämättä tehtyä työtuntia kohden.''

Ei nouse. Turunen tarkoittaa italialaista lakkoa, joka on valitettava ilmiö Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilmankos Venezuelassa menee hyvin, kun siellä ovat palkat nousseet satakertaisiksi vuoden aikana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Stiglitz kävi sielläkin neuvomassa, että satakertaistakaa palkat niin hyvin menee.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tässä lisää lukemisen arvoisia artikkeleita Stiglitz'in käsityksestä leikkauspolitiikasta:

https://www.google.fi/search?q=stiglitz+austerity

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kejon otsikon väite on virheellinen, totta kai Suomella on varaa olla korottamatta palkkoja.

Ei tuollaisilla maailmankuuluilla julkkiksilla ole tarkkoja tietoja Suomesta. Suomi ei ole enää mikään suuren ylijäämän maa, se on jo aika vanhaa tietoa. Ylijäämävuodet olivat 1995-2007. Finanssikriisin jälkeen Suomessa oli 6 alijäämäistä vuotta, 2011-2016. Suomen vaihtotase tällä hetkellä uusimpien tilastojen mukaan on melko tarkalleen tasapainossa. Tammi-heinäkuussa 2018 kauppataseen alijäämä 1,2 miljardia euroa.

Tosiasia on se, että nykyisillä vähimmäispalkoilla kaikkine sivukuluineen suuri osa väestöstä ei pysty kynnystä ylittämään ja jäävät täten työttömiksi.

Totta on samalla sekin, että korkeammat palkat pakottavat siihen, että taloudessa teetetyn työn tulee olla tuottavampaa.

----------------------------------------

Kejon edustama vihreä radikaalivasemmistohan haluaa laskea suomalaisten palkkoja ja elintasoa, paljonkin. Linkolahan oli mukana kirjoittamassa ohjelmaa, jossa vaadittiin erittäin suuria palkanalennuksia suomalaisille. Vastaavat alennukset myös tulonsiirtoihin ja eläkkeisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset