jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

”Olinhan siellä minäkin”

Muistaako kukaan otsikon mukaista fraasia kouluajoilta? Minä en. Mutta jostain tuo on jäänyt mieleeni ja minusta se kuulostaa tyypilliseltä koulussa historiantunnilla opitulta fraasilta. Todennäköisimmin olisi kyse jostain laulusta tai runosta tai tarinasta, jossa kerrotaan, miten suomalaiset ovat taistelleet ryssää vastaan jossain sodassa – mahdollisesti jo ruotsinvallan aikana. Joku veteraani kertoo muistoistaan, mahdollisesti.

Mutta, kuten sanottu, en muista... Enkä itse asiassa edes välitä selvittää, mitä tuo tarkoitti juuri siinä asiayhteydessä, jossa se aikanaan esitettiin.

Minulle mielenkiintoisempaa on se, mitä se nyt tarkoittaa minulle. Ja sinulle.

Tuo otsikon lausahdus – ”Olinhan siellä minäkin” – tuo mieleeni mielikuvan, jossa minä (tai sinä?) olen kuolemani (sen jälkeen kun kroppa on kuollut) sieluna muiden joukossa vaihtamassa kuulumisia. Voin silloin kertoa kuulumisia maapallolta. (En tiedä, mistä muut ovat kotoisin.)

Niin, olinhan siellä eli maapallolla minäkin ja mitä tein? Oletko koskaan miettinyt asiaa tällä tavalla?

Mitä teit maapallolla ollessasi? Yrititkö ylipäätään vaikuttaa siihen, mitä pallolla tapahtuisi? Yritikö muuttaa tapahtumien kulkua vai yrititkö pönkittää sitä tapahtumainkulkua, joka oli nähtävissä jo ennaltaan? Yrititkö pönkittää vähemmistön etua vai enemmistön etua? Miksi?

Vai onko koko tämä kysymyksenasettelu täysin mielenkiinnoton (Boooring, kuten Homer Simpson asian ilmaisee)? Onko niin, että kunnon kristityn – eli valkoihoisen lihaa syövän heteromiehen – tietoisuus loppuu sillä sekunnilla kun kropppa tukehtuu ylensyöntiin tai -juontiin, eikä asiassa ole sen enempää miettimistä? Ja että haasteena on vain saada aika kulumaan mahdollisimman viihteellisesti siihen asti, että kroppa kuolee?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Nikolai Holopainen

Booring. Kyvykäs kun olen, niin riskinä toimeliaisuudessa on tehdä jotain todella hölmöä. Saattaisin yrittää viedä Suomea Euroon. En nuku yön yli, mutta sihautan lagerin ennen kuin ryhdyn tositoimiin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin”. Vänrikki Stoolin tarinat näyttävät olevan hyvin vielä Kejonkin muistissa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ajattelinkin jo että eikö kukaan tunnista tuota sitaattia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sven Duva kutsuttiin kustavilaiseen sotaan 1780-luvun lopulla ja sota oli pitkälti Kustaa III:n revanssiyritys Karjalan palauttamiseksi. Sehän oltiin menetetty kahdessa erässä ensin isovihassa ja sitten pikkuvihassa. Siinä mielessä Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat tuolta osin olivat kuin Linnan Tuntemattoman sotilaan varhaisempi tuotos.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Pienenä tarkennuksena Juha Kuikan kommenttiin: Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden hehkilöhahmo Sven Dufva taisteli ns. Suomen sodassa (1808-1809), hänen isänsä oli taistellut tuossa ns. Kustaan sodassa (1788-1790).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olet oikeassa. Tuo Kustaan sota on jäänyt mieleeni värssystä:

"Sven Dufvan isä köyhä ol’, viraton kersantti,
jo ikämies, kun Kustavin sodassa taisteli;
maatilkustansa niukan sai nyt leipäpalasen,
ja lasta häll’ ol’ yhdeksän, ja nuorin niistä Sven."

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Muistan 70-luvun alkuvuosilta, että näin telkkarista elokuvan Sven Dufva (vai mikä sen elokuvan nimi sitten olikaan). Tuolloin, ollessani alle 10-vuotias, tuollainen teki minuun syvän vaikutuksen ja vannoin mielessäni, että jos elokuva tulee joskus uusintana, niin katson sen varmasti, vaikka sitten pitäisi pinnata koulusta (jos se elokuva siis tulisi päiväaikaan). Mutta eipä se sitten tullut uusintana sikäli kuin havaitsin ja myöhemmin kasvoin aikuiseksi ja kansallisromantiikka menetti otteensa...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Itselleni "olinhan siellä minäkin" lausahdus tuo mieleen konfliktin aikaiset tai jälkeiset ajat Balkanilla ja Lähi-idässä siinä mielessä että siellä näkemäni ja sieltä läntisessä valtamediassa esitetty esitetty kuva poikkesivat toisistaan. Itse asiassa tämä ristiriita oli vuosikymmen sitten omien bloggausteni alkusysäys.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oletko ajatellut, että se näkemys saattaa johtua vain siitä, että olet sattumalta ollut siellä katsomassa asioita vain toisen osapuolen näkökulmasta? Jos olisit ollut toisella puolella, niin ehkä ajattelisit toisin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset