jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Maapallon elinkelpoisuuden tuhoaminen on taloudellisesti kannattavaa

Ja se onkin ainoa syy sen tuhoamiselle. Meidät aivopestään maksimoimaan kulutuksemme, koska se on taloudellisesti kannattavaa.

On uskomatonta, millaiset asiat voivat näyttäytyä kannattavina kun niitä tarkastellaan rahasummiin perustuvan kirjanpidon valossa. Maapallon elinkelpoisuuden tuhoaminen on yksi esimerkki sellaisesta.

 

Ympäristöhaittojen hinta leivottava tuotteiden hintoihin?

Jotkut esittävät, että tuotteiden tuottamisen ja käyttämisen aiheuttamien ympäristöhaittojen hinta on leivottava tuotteiden hintaan. Tuollainen puhe on joko ymmärtämätöntä hölynpölyä tai sitten salakieltä, jolla pyritään viestimään, että tuotteiden hintaa on nostettava keinotekoisesti niin paljon, että köyhät tulevat rajatuksi pois kuluttamasta.

Ympäristöhaitoilla ei nimittäin ole mitään rahallista hintaa. Uutta maapalloa ei voi ostaa rahalla.

Ympäristöhaittojen hinnoittelun puolustajat ajattelevat ilmeisesti, että ympäristön pelastamiseksi on tehtävä aktiivisesti jotain. Asia on juuri päinvastoin: ympäristön pelastamiseksi olisi jätettävä joitakin asioita tekemättä. Ja se ei maksa mitään.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että rikkaat saavat jatkaa saastuttamista ja köyhät eivät. Sellainen epätasa-arvoisuus synnyttää pidemmän päälle yhteiskunnallista rauhattomuutta, kuten jo nähdään esimerkiksi kansainvaellusten muodossa; ihmiset lähtevät alhaisen elintason maista korkean elintason maihin.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisen pitää olla kaikkien yhteinen velvollisuus, ei pelkästään köyhien. Vain siten voidaan turvata sekä rauha että maapallon elinkelpoisuus.

Vihreiden haittaverojen epäsosiaalinen profiili

Paljonko maksaa uusi maapallo?

 

Kannattavuuskäsitystä on muutettava

Nykyisen talous- ja yhteiskuntajärjestelmän puitteissa kulutuksen maksimoiminen on kannattavaa ja tuo kulutuksen maksimoiminen on juurikin se seikka, joka maapallon elinkelpoisuuden tuhoaa.

Talouden omistajat eli ne tahot, joille tuo kulutuksen maksimoimisesta koituva hyöty kertyy, päättävät myös yhteiskunnan kehittämisestä. Nuo tahot sanelevat kansallisille parlamenteille, mitä on päätettävä, ettei talous kärsisi. Samalla nuo tahot aivopesevät kansan vaatimaan kulutuksen maksimoimisen mahdollistavaa politiikkaa. Kansa valitsee vaaleissa sellaiset poliitikot, jotka alistuvat talouden omistajien saneluun.

Ainoa keino pelastaa maapallo on luopua kapitalistisesta talousjärjestelmästä, jossa tuotannon lähtökohtaisena motiivina on voiton tuottaminen sijoitetulle pääomalle ja jossa voiton maksimoimiseksi kansa aivopestään kuluttamaan mahdollisimman paljon.

On siirryttävä sosialistiseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään ja luotava kulttuuri, jossa elämän tarkoitus on käytännössäkin jotain muuta kuin kulutuksen maksimoimista.

Tuollainen yhteiskunnallinen muutos ei kuitenkaan ole henkilökohtainen vaan kollektiivinen valinta. Se, että jotkut yksittäiset ihmiset vähentävät oma-aloitteisesti omalta osaltaan aineellista kuluttamista, mahdollistaa kapitalistisessa yhteiskunnassa vain sen, että muut voivat jatkaa tuollaista kuluttamista kauemmin ja korkeammalla tasolla kuin olisivat muuten voineet. Ympäristön kannalta se ei muuta mitään.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Materiaalinen ja sosiaalinen hyvinvointi – ja hyvinvointivaltio?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kvartaalitaloudessa varmaan on kannattavaa tuottaa ja myydä tuotetta X, vaikka se pitemmällä ajalla tarkastellen vähentäisikin asiakaskuntaa. Muutoinhan asiakkaan hävittäminen on huonoa bisnestä, senhän tietää mafiakin.

Melko merkillepantavaa kuitenkin on, että niin paljon kuin puhutaankin ilmastonvakioinnista, niissä yhteyksissä ei juuri näe puhetta kulutuksen vähentämisestä tai peräti kuluttajien lisääntymisen hillitsemisestä. Tämä sopii siihen näkökulmaan, että ilmastopolitiikka olisikin vain vallantavoittelua, uusin keinoin vain.

Tein tässä joku kuukausi takaperin esityksen ilmastopäästöistä neliökilometriä kohti maittain. Suomi oli keskikastia, mutta Pohjois-Korea oli yllättävän korkealla.
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/09/07/hiili...
Ettei meidän siirtymisemme Pohjois-Korean tiellä välttämättä ratkaisisi maapallon tuhoutumista positiivisella tavalla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Melko merkillepantavaa kuitenkin on, että niin paljon kuin puhutaankin ilmastonvakioinnista, niissä yhteyksissä ei juuri näe puhetta kulutuksen vähentämisestä tai peräti kuluttajien lisääntymisen hillitsemisestä. Tämä sopii siihen näkökulmaan, että ilmastopolitiikka olisikin vain vallantavoittelua, uusin keinoin vain."

Minäkin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, ei puhuta taloudesta ja kun puhutaan taloudesta, ei puhuta ilmastonmuutoksesta. Aivan kuin noilla kahdella asialla ei olisi mitään yhteyttä toisiinsa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ilmastopäästöt per neliökilometri kuulostaa äkkipäätään kummalliselta mittarilta sovellettuna yksittäisiin maihin. Millä sen mielekkyyttä perustellaan?

(Kuvitellaan vaikkapa, että Suomen pohjoisempi puolisko siirtyisi Venäjän alaisuuteen. Suomen väkiluku ja ilmastopäästöt eivät oleellisesti muuttuisi, mutta koska maan pinta-ala putoaisi puoleen, ilmastopäästöt per neliökilometri tuplaantuisvat — vain sen takia, että kartalle piirretty valtion raja on siirtynyt.

Mitä tuosta ilmastopäästöjen tuplaantumisesta per neliökilometri sitten ajateltaisiin? Että suomalaisten olisi pudotettava päästönsä puoleen entisestä? Miksi? Eiväthän suomalaisten tuottamat päästöt ole kasvaneet. Samat vanhat hiilinielutkin on olemassa, nyt niiden alue vain kuuluu Venäjälle. Ilmasto ei huomaisi mitään eroa tapahtuneen.)

Eli en ihan helpolla näe, mitä mielekkyyttä tuollaisessa mittarissa on yksittäisiin maihin sovellettuna. Sen sijaan koko maapalloon sovellettuna se voi olla mielekäs, koska maapallon pinta-alaa ei voi hallinnollisella päätöksellä muuttaa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Päästöt per neliökilometri kertovat esimerkkisikin tapaan, että maat, joissa asutaan harvassa, asutaan usein myös ympäristöä kohtuuttomasti rasittamatta. Mitä harvemmassa asutaan, sitä pienemmät ovat maakohtaiset päästöt neliökilometriä kohti pääsääntöisesti. Ei tätä mittaria ole mitenkään yleisesti käytetty, mutta tämä nyt paljastaisi niitä liikakansoitettuja maita, joissa ilmastonvakiointitoimille olisi kiireempi kuin esim. Grönlannissa.

Ja vähän yllättäen (ainakin minulle) Pohjois-Korea paljastui sellaiseksi hallinnolliseksi alueeksi, joka rasittaa maapalloa kohtuuttomasti, mutta ehkä tilannetta korjaa sitten se, että Etelä-Korea on vielä rasittavampi maa?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

Päästöthän syntyvät tuotannosta ja sen jakelusta ja näitä tehdään ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi — ei neliökilometrien tarpeiden tyydyttämiseksi.

Minusta on päivänselvä asia ilman tilastojakin, että lähtökohtaisesti päästöt per neliökilometri ovat sitä pienemmät, mitä enemmän on neliökilometrejä per ihminen. Eli mitä harvemmin asutusta maasta on kyse.

Wikipedian mukaan Pohjois-Korean väestöntiheys on 212/km2 kun taas Suomen väestöntiheys on 16/km2. (Pohjois-Korean väkiluku on liki viisinkertainen ja pinta-ala noin kolmasosa Suomeen verrattuna.)

Toisin sanoen Pohjois-Korean väestöntiheys on noin 13 kertaa niin suuri kuin Suomen. Minusta ei ole ollenkaan ihmeellistä, jos siitä syntyy enemmän päästöjä per neliökilometri kuin Suomessa.

Tilastosi mukaan Suomessa oli päästöjä per henkilö noin kolme ja puoli kertaa niin paljon kuin Pohjois-Koreassa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #5

Maantieteellinen sijainti on myös merkityksellinen. Pohjois-Korea asemoituu suunnilleen Kreikan tasolle, jonne suomalaisturistitkin kaipaavat lämmön perään Suomen pimeinä ja kylminä kuukausina.

Lämmitys ja valaistus ovat merkittäviä päästöjen synnyttäjiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset