jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Yhä useampi alkaa aavistaa talouskasvun ja ympäristötuhojen välisen yhteyden

Kun mediassa puhutaan talouskasvusta, ei ympäristötuhoja tai ilmastonmuutosta mainita. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta tai ympäristötuhoista, ei talouskasvua mainita.

Aivan kuin nuo kaksi asiaa olisivat toisistaan irrallisia ja riippumattomia.

Totuus on kuitenkin päinvastainen, kuten niin usein valtamedian uutisoinnin osalta. Ympäristötuhot johtuvat juurikin siitä, että taloutta halutaan kasvattaa ja kasvatetaan hinnalla millä hyvänsä.

Valtamedia tuuttaa tavalliselle kansalle kahta ristitiitaista viestiä:

  1. On kasvatettava taloutta

  2. On suojeltava ympäristöä

Vaikka tavallinen tallaaja ei älyllisesti noiden välistä yhteyttä näkisikään, hän kokee sen kantapään kautta.

Pyrkimys ristiriitaisten vaatimusten tyydyttämiseen samanaikaisesti aiheuttaa ahdistusta, kuten jo Pavlov aikanaan koirakokeillaan osoitti.

Ympäristöahdistus alkaa olla yleisesti tunnettu käsite. Kansalle luodaan ahdistusta kaatamalla kansan niskaan joka päivä aamusta iltaan raportteja ongelmista, joille yksittäinen kansalainen ei henkilökohtaisesti voi tehdä yhtään mitään.

Tuollainen ahdistus ei palvele mitään muuta päämäärää kuin sitä, että vallanpitäjien on helpompi hallita kansaa politiikalla, joka on vastoin tavallisen kansan omaa etua.

 

Katso myös:

Suomen populistinen vasemmistopuolue OiVa:

http://oikeavasen.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, näin on.

Mitä vaikeampi asia kaadetaan ihmisten niskaan sen parempi, valtaapitävien kannalta katsottuna.

Ilmastonmuutos on juuri sellainen. Kannattaa lukea myös Seppo Oikkosen kirjoitukset ilmastonmuutoksesta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Reunahuomautuksena tuohon: niinsanotut Lähi-Idän uutiset lakkasivat kiinnostamasta jo noin 40 vuotta sitten, koska ne eivät oikeasti ole mitään uutisia, vaan sama tarina päivästä toiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ehkä paradoksaalista on on, että Trump on kieltänyt puhumasta ilmastonmuutoksesta.

Meillä pitäisi ottaa samat keinot käyttöön.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

Periaatteellisella tasolla kannatan lämpimästi sitä, että sellaista julkista puhetta ei pidä sallia, joka on omiaan johtamaan yhteiskunnalliseen haittaan. Vrt. esim. meidän omassa yhteiskunnassamme rikokseen yllyttäminen, tupakan mainostaminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan jne.

Itse asiassa luulen enemmistön olevan kanssani samaa mieltä tuosta periaatteellisella tasolla. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, mitkä konkreettiset ilmaisut ovat kansan enemmistön etua vaarantavia ja mitkä eivät.

Diktatuuri ja diktatuuri

”Länsimainen vapaus” tarkoittaa rahanvaltaa

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #4

Trump on tehnyt muutakin paradoksaalista, ilmoittanut USA:n lopettavan maailmapoliisin hommat. Tuota ilmoitusta on koko maailma odottanut vuosikymmeniä. Missä bileet ja peace-merkit?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #34

Peace, bro! (tai tässä tapauksessa sis!). Biletetään kun tilaisuus tarjoutuu.

Mutta hyvä huomio tuo, että Trumpin politiikka ei ole saanut valtavaa näkyvää kannatusta. Veikkaan, että vanhaan hyvään kylmän sodan aikaan tuollaista oltaisiin osattu arvostaa paljon enemmän kuin nykyään.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #35

Minä olen järkyttynyt kaikkien maailman pasifistien ennakkoluuloisuudesta, jotka eivät välitä MITÄ tehdään, vaan KUKA tekee ja motiiviakin on pohdittu:) Juhlitaan me Janne sitten kun sanojen tueksi tulee näyttöä!

Mutta ei Trumpin yllätykset loppuneet siihen, onko sitten ajatellut hoitaa loppuun mikä jäi JFK:lta kesken, kun kävi FED:in kimppuun: "Rothschild Tells Trump to “Shut The F* Up” About Reforming Their Federal Reserve Bank"
https://rightoftheright.com/rothschilds-tell-trump...

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Lähi-Idän uutiset.....sama tarina päivästä toiseen."

Tähän liittyen on pakko kertoa tositarina lapsen suusta.
Joskus vuonna 1985 olin pellolla töissä kun kuulin 4-vuotiaan poikani huutavan verannalta: Äiti, äiti, Neuvostoliitto tulee! - Hämmästyin sekunniksi, mutta sitten purskahdin nauruun, uutisethan ne siellä alkoivat:)

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Lisätään tähän vielä väestönkasvu niin palikka on täydellinen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Joo, lakatkaatten paneskelemasta. Mutta samalla voihkikaatten sitä, että miten oikein syntyvyys Suomessa saataisiin nousuun.

Ja muistakaa torjua se mahdollisuus, että Afrikassa korkean syntyvyyden alueelta siirrettäisiin väestöä tänne alhaisen syntyvyyden alueelle. Sellainen ei kertakaikkiaan ole hyväkstyttävissä, koska niillä afrikkalaisilla on väärä ihonväri ja väärä uskonto.

Tästä aiheesta tuskin on mahdollista käydä mitään asiallista keskustelua. Jos joku haluaa itsekseen päänsä sisällä keskustella, niin kannattaa huomata, että Euroopan väestöntiheys on noin tupla Afrikan vastaavaan verrattuna.

Lisäksi kannattaa lukea siitä, miten kehittyneet teollisuusmaat ryöstävät kehitysmaista näiden luonnonvarat:

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"kehittyneet teollisuusmaat ryöstävät kehitysmaista näiden luonnonvarat"

Ei nykyään valtiot ryöstä kehitysmaita, kyllä ne syylliset löytyvät lähinnä ylikansallisissa yhtiöistä jotka ei juuri edes veroja maksa mihinkään valtioon.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

Tottakai. Taannoin osui silmiini tällainen maailman 100 suurimman talouden lista, josta käy ilmi, että vain 31 maailman 100 suurimmasta taloudesta on valtioita ja 69 on liikeyrityksiä:

The world’s top 100 economies: 31 countries; 69 corporations

Marx (vai oliko Lenin, en koskaan muista), sanoi, että kehittyneiden maiden kapitalistiluokka jakaa osan kehitysmaista tuomastaan ryöstösaaliista oman maansa työväenluokan kanssa, jotta tämä jättäisi ryhtymättä vallankumoukseen.

Suomessa tuo taktiikka on tähän asti toiminut mainiosti.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Ja muistakaa torjua se mahdollisuus, että Afrikassa korkean syntyvyyden alueelta siirrettäisiin väestöä tänne alhaisen syntyvyyden alueelle. Sellainen ei kertakaikkiaan ole hyväkstyttävissä, koska niillä afrikkalaisilla on väärä ihonväri ja väärä uskonto"

Tämä lause olisi hauska, ellei olisi inhimillinen tragedia kysymyksessä. Euroopan väestöntiheyden jo mainitsitkin, enkä nyt jaksa puhua hiilijalajäljestä, mutta sotien organisoiminen ja ihmisten pakkosiirrot toiselle puolelle maapalloa tuottavuuden ja talouskasvun takaamiseksi kertoo absoluuttisesta pahuudesta joka on markkinoitu hyvyydeksi.

Multikultin markkinointistrategia on sangen läpinäkyvä, mutta on tavoittanut kohderyhmänsä kuin väärä raha, ja vieläpä netin aikana kun kaiken voi tarkistaa. Kritiikin puute on huolestuttavaa jos mikä! Yksilöitä muka.

Mulla oli Helsingin Suomalais-Venäläisessä koulussa etiikan opettaja, armenialainen laskuvarjohyppääjä Jerevanista. Hän ei suostunut käyttämään mitään valmiiksi painettuja oppikirjoja, vaan kirjoitti itse tekstit, leikkasi ja liimasi ja kopioi ja me ryhmätyönä koostimme omat oppikansiomme - hän nimittäin toisti tuhansia kertoja ettei mihinkään painettuun sanaan saa uskoa sellaisenaan, pitää tarkistaa, tarkistaa ja vielä kerran eri lähteistä tarkistaa ja sitten ajatella itse.

Vuosia myöhemmin kutsuin hänet häihini. Sellainen on hyvä opettaja joka opastaa sinut totuuden tielle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse tiedostin tämän talouskasvun ja luonnonvarojen rohmuamisen jo lapsena.

En ole ikinä pitänyt millään tavalla järkevänä kuluttaa rajallisia resursseja kertakäyttörihkaamaan. Koko systeemin suunnittelijaa missä rohmutaan rajallisia resursseja ja rakennetaan niistä rojua kaatopaikkojen täytteeksi tai jätelautaksi mereen on järjetöntä.

Nyt sitten tosiaankin on ristiriitaista signaalia "talouskasvua ja ympäristön suojelua".

Oikea tapa on ympäristön suojelu ja kestävä kehitys. Talous voi kasvaa kun kehitetään teknologiaa joka toimii paremmalla hyötysuhteella tai saadaan enemmän uusiutuvaa resurssia hyödynnettäväksi.

Esimerkiksi jos on tietokone mikä kuluttaa vaikka 325W ja kestää 4v, niin kun optimoi sen niin että kuluttaa vaikka 40W ja kestää 40v, niin se on kehityssuunta mitä tarvitaan.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Juuri näin. Täsmälleen.

Paitsi se tietokoneen ikä, mun eka kannettava painoi 20kg kaksikymmentä vuotta sitten, nyt taskukokoisella älypuhelimella tavoitat koko maailman missä ikinä oletkaan. Kannettava maailma.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Oman vaatimattoman elämänkokemukseni mukaan ne valtiot, joissa on yhdistynyt kansalaisten alhainen elintaso ja ympäristön laajamittainen turmeltuminen, ovat juurikin olleet järjestelmältään sosialistisia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuohan on se uskontunnustus, jota kapitalistiluokan hallitsema media on meille syöttänyt jo vuosikymmeniä.

Vielä nykyäänkin maailmassa kuolee vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä nälkään vain sen takia, että ruoantuottajilla ei ole velvollisuutta jakaa ruokaa tarpeen mukaan, vaan he saavat myydä sen eniten tarjoavalle.

Pelkästään Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeisenä aikana tuosta tulee yhteenlaskettuna liki 300 miljoonaa kuolonuhria!

Nuo ovat kapitalismin kuolonuhreja. Kapitalismi on maailmanhistorian ylivoimaisesti verisin yhteiskuntajärjestelmä. Se, että teurastaminen on ulkoistettu "markkinoiden näkymättömälle kädelle" niin ettei siitä voida asettaa ketään juridiseen vastuuseen, ei muuta tätä tosiseikkaa.

Kannattaa ihan oikeasti tutustua kirjoituksessani

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

annettuihin linkkeihin, jos haluaa jotain ymmärtää nykyisestä maailmanmenosta.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

"ruoantuottajilla ei ole velvollisuutta jakaa ruokaa tarpeen mukaan, vaan he saavat myydä sen eniten tarjoavalle."

Tuottajat eivät saa juuri mitään, paitsi tukiaisia. Kauppiaat ei saa juuri mitään, olematon kate. Joku siinä välissä vetää, kesko tai SOK.

Ruokaa ei saa myöskään enää dyykata.

Kaikki hävikki roskalaatikot ovat lukkojen takana.

Se on rikos.

"Varastaa" ruokaa roskalaatikosta.

Ja ruokakauppojen hävikin määrä on aivan valtava. Ruokaa laitetaan roskiin. Mieluummin kun annetaan nälkäisille.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #12

Kauppiaat kyllä saavat, jos ovat riittävän isoja.

Noista aiemmin linkittämistäni käy ilmi, että kansainvälisten ruokajättien voitot kasvavat myös niinä vuosina, jolloin tavalliset tallaajat (ei täällä Suomessa, tietenkään ja Herra paratkoon!) kuolevat nälkään.

Jo kolmisenkymmentä vuotta sitten luin, että Afrikan alueella kalastettavasta kalasta noin 2/3 menee eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kissojen ja koirien suihin. Samalla kun miljoonat afrikkalaiset kuolevat nälkään. Imekää siitä, kapitalismin kannattajat!!

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #13

Kaverini oli K supermarket kauppiaana. Kyllä katteet olivat täysin olemattomat.

Sen sijaan Keskon johtajilla lienee aika hyvät palkat ja optiot.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #16

Kaverisi oli pelkkä pelinappula, mitä voittojen jakamiseen tulee.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #13

Itse olen yrittäjä myös. 160 000 euron liikevaihdosta valtio vie verojen kautta 60 000 euroa (alv.+tulovero). Ostoja on 70 000 euron edestä. Itselleni jää 30 000 euroa.

Valtio saa siis viivan alta 2/3. Itselleni jää 1/3. Vaikka minä kannan kaikki riskit (lainat + vastuut), teen kaiken työn, hoidan kirjanpidon, huolehdin kaikesta.

Valtio ei tee muuta kuin verottaa.

Käsittämätöntä.

Siksi minua kiinnostaa minne rahani jaetaan. Vastaanottokeskuksiin vai leipäjonoihin.

Mieluummin jälkimmäisiin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

Verot menevät Moolokin kitaan. Lyhentää valtion velkaa ja sitten otetaan uutta ja siitä sitten menee rahat eri menoihin.

Ylivoimaisesti suurin osa rahoista menee eläkkeisiin, vanhusten hyysäys yms. kulu. Työttömyyskorvaukset ja TE-hömppä vei hurjasti enemmän varoja kuin joku vastaanottokeskukset. Maahanmuuttokulut tuli työttömyyskulujen jälkeen.

Mutta, nuohan ovat tavallaan se ja sama kun se raha on irti reaalitaloudesta. Että vähän sitä pitäisi katsoa että onko ihmiset ruokittu, katto pään päällä ja jne. Kuinka tarkkaan resurssit käytetään, haaskataanko mitään, kuinka tasaisesti työkuorma ja resurssit jakautuvat.

Se raha on kaikesta irti. Se miten se rahan jako ihmisille, ja rahan kerääminen ihmisiltä on järjestetty, on sitten valtion asia.

Olennainen epäkohta tässä ei ole se kuinka paljon sinulle jää resursseja, sillä 30000€ vuodessa saa vaikka mitä. Mutta se että jos käy joku moka jossain tai loppuu omat voimavarat niin minkälaista riskiä joutuu sietämään niin se on väärin. Se stressi heikentää elämänlaatua ja terveyttä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #20

Muutama vuosi sitten katselin tilastoista, kuinka suuri osa väestöstä käy töissä eri Euroopan maissa. Katsoin tilastot Iso-Britannian (UK), Saksan, Ranskan ja Suomen osalta.

Kuinka ollakaan, tilastojen mukaan kussakin maassa noin puolet väestöstä käy töissä ja toinen puoli ei. Tässä suhteessa noiden maiden välillä ei siis ole eroa, vaikka eroa on esimerkiksi sen suhteen, miten homogeeninen taikka heterogeeninen on väestön etninen tausta.

Eli...

Kahden toimeentulo edellyttää yhden työntekoa

Ja jokainen varmaan käsittää sen, että sillä ei ole merkitystä, minkä värisestä selkänahasta se toimeentulo revitään:

Maahanmuutto ja huoltosuhde

Suomen valtion tulo- ja menoarviot eri vuosille löytyy osoitteesta

http://budjetti.vm.fi/

Suosittelen tutustumaan. Luulo ei ole tiedon väärti.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Onkohan nuilla ympäri maailmaa käydyillä, käyvillä ja tulevilla sodilla mitään tekemistä ympäristötuhojen kanssa? Puhumattakkaan mistään talouteen liittyvästä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hyvä kysymys.

Kysymyshän on siis siitä, mitä sotateollisuus tekisi sotatuotteiden (aseet, ammukset, jälleenrakennusteollisuus jne.) sijasta, jos sotia ei käytäisi.

Tähän kysymykseen voi hakea vastausta kahdella eri reunaehdolla:

1) Jos oletamme, että talous-/yhteiskuntajärjestelmä on kapitalistinen, emme voi odottaa oleellista muutosta nykyiseen. Päättävät poliitikot — keitä sitten valitsemmekin — ovat kapitalistitahojen sanelun alaisena. Ja äänestäjät ovat noiden samojen tahojen hallussa olevan valtamedian hallussa ja äänestävät vaaleissa juuri niitä poliitikkoja, jotka valituksi tulemisen jälkeen alistuvat kapitalistitahojen saneluun.

2) Sosialistisessa yhteiskunnassa asiat voisivat olla toisin. Kutsunkin itse kutakiin miettimään sitä, miten voisimme siirtyä sosialistiseen yhteiskuntaan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Eikö kukaan osaa keksiä tuosta välimuotoa, niin loppuis sekin kiistely :)

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Ympäristöahdistus alkaa olla yleisesti tunnettu käsite. Kansalle luodaan ahdistusta kaatamalla kansan niskaan joka päivä aamusta iltaan raportteja ongelmista, joille yksittäinen kansalainen ei henkilökohtaisesti voi tehdä yhtään mitään.

Tuollainen ahdistus ei palvele mitään muuta päämäärää kuin sitä, että vallanpitäjien on helpompi hallita kansaa politiikalla, joka on vastoin tavallisen kansan omaa etua.
................................

Ei kansalle mitään ahdistusta luoda vaan asiantuntijoiden on kerrottava ihmisille totuus. Ja vain me ihmiset voimme ilmastonmuutokselle jotain tehdä.

Enkä ymmärrä miten totuuden kertominen voi olla vastoin kansan etua?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Ei kansalle mitään ahdistusta luoda vaan asiantuntijoiden on kerrottava ihmisille totuus."

Niinsanotut asiantuntijat kertovat meille kolme asiaa:

1) Talouden on kasvettava
2) Ympäristörasituksen on vähennettävä

Joskus harvoin, ikäänkuin sivulauseessa, asiantuntijat tulevat möläyttäneeksi jotain tällaista:

3) Ympäristörasitus johtuu talousrasituksesta

YK:lta varoitus: Maailman hiilidioksidipäästöt kääntyivät nousuun ensimmäistä kertaa neljään vuoteen

"YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan viiime vuoden hiilidioksidipäästöjen lisääntymisen taustalla on talouskasvu."

Yhdistäpä nuo kolme ja huomaat, miten ympäristöahdistusta lietsotaan.

"Enkä ymmärrä miten totuuden kertominen voi olla vastoin kansan etua?"

Ei olekaan.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#21
Niinsanotut asiantuntijat kertovat meille kaksi asiaa:

1) Talouden on kasvettava
2) Ympäristörasituksen on vähennettävä
........................

Mistähän asiantuntijoista oikein höpiset?

Lienee kai selvää, että moraaliset ihmiset eivät pilaa omaa ja tulevien ihmisten elämää pilaamalla ympäristönsä ja ilmastonsa omalla ahneudellaan. Talouden on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin eikä päinvastoin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #23

"Lienee kai selvää, että moraaliset ihmiset eivät pilaa omaa ja tulevien ihmisten elämää pilaamalla ympäristönsä ja ilmastonsa omalla ahneudellaan."

Eivätkä myöskään usko kritiikittömästi sitä mitä talouden haltijat heille syöttävät.

"Talouden on sopeuduttava ympäristön vaatimuksiin eikä päinvastoin."

Nykyinen talousjärjestelmämme voi tosiaan ajaa itsensä päin seinää niin että ihmiskunta lakkaa olemasta. Sen jälkeen maapallo voi jatkaa oloaan ja eloaan tästä homo oeconismus capitalismuksesta huolimatta.

Mutta jos haluamme, että ihmiskunta jatkaa hyvinvointiaan, meidän on vaihdettava talousjärjestelmää.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suhtaudun skeptisesti sosialismiin siirtymisessä kuten suhtaudun skeptisesti myös kapitalismiin.

Mielestäni eri talousjärjestelmät eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia vaan eri tilanteissa voidaan käyttää siihen toimivaa mallia.

Mutta, seuraavat asian tiedä, että:

1. Yksityinen monopoli on paljon huonompi kuin valtionyritys
2. Omistusoikeuden rajoittamisessa ja yhteisomistuksessa ei ole mitään väärää, ja sitä pitää todennäköisesti tehdä jos halutaan ihmiskunnan selviytyvän.
3. Työkuorma ja vauraus pitäisi jakaa tasaisemmin
4. Jos julkisen puolen saisi yhtä tehokkaaksi tietyissä asioissa kuin yksityisen, hyvinvointi parantuisi selvästi

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Eiköhän se ole tuo itse luonto joka voi ilmaston muuttaa. Ja lieneekin niin, että nykyinenkin ilmastomme on luonnon aikaan saama. Riittää ihan 1 vähän isompi murikka tuolta taivaalta. Sellainen reipastakin reipas tulivuoren purkaus hiljentäisi ilmastovouhottajat seuraavan 50 vuotta helposti.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#22
Ja lieneekin niin, että nykyinenkin ilmastomme on luonnon aikaan saama.
................

Tarkoitatko, ettei ihmisen toiminnalla ole vaikutusta ilmastooon?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olen epävarma sen suhteen, millaista roolia ihmiskunta esittää väitetyn ilmastonmuutoksen suhteen. Mutta olen aikamoisen varma siitä, että yhden- ja toisentyyppistä saastuttamista ihmiskunta kyllä saa aikaiseksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Pacific_garbag...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitenköhän kauan vielä kestää ihmisiltä ymmärtää,että moraali tarkoittaa pahojen asioiden hyväksymistä hyvällä omallatunnolla.

Silloin ymmärrettäisiin mitä oikeastaan tarkoittaa esim.

"Lienee kai selvää, että moraaliset ihmiset eivät pilaa omaa ja tulevien ihmisten elämää pilaamalla ympäristönsä ja ilmastonsa omalla ahneudellaan."

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Yhä useampi alkaa aavistaa talouskasvun ja ympäristötuhojen välisen yhteyden
-ja yhä useampi tajuaa että vain toimiva markkinatalous saa tuonkin asian kuntoon !

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Laittaisit, Jari, hymiön. Voi olla, että ilman sitä moni ei ymmärrä, että kyseessä oli vitsi.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus. Kiitos.

Isona ympäristötuhon tekijänä pidän myös kehitysmaiden ikuisesti surkeaa asemaa. Ympäristötuho ja kuolema kohtaavat paikan päällä, kun ei talouskasvulle luoda tervettä mahdollisuutta, eikä talouskasvua toteuteta hallitusti, vaan lyhytnäköisesti. Seurauksista piittaamatta. On aivan selvää myös. että suuryhtiöiden intressit ovat aivan muualla, kuin paikallisten elinolojen kohentamisessa. Halpatyövoima kun on mukava luonnonvara, eikä lopu ihan heti kesken.

Osassa Afrikan maita ongelma takapajuisuuden ja köyhyyden vitsaukselle on käytännössä lokaali. eli paikallisten kyläpäälliköiden ja päättäjien omat intressit. Oikea demokratia on useassa maassa edelleen pelkkä kangastus ja kylähallintojen lisäksi myös maiden hallinto saattaa muistuttaa sukukokousta. Takapajuisuuteen liittyen mitään hallintoa ei kiinnosta ympäristö, ei kansalaiset, ei aito tuotannon kehittäminen. Oma suu on perinteisesti lähempänä, kuin kontin suu.

Toisena merkittävänä tekijänä voi pitää patriarkaalista ja vanhollista ukkojen pyörittämää yhteisöä. Naisten asema yhteiskunnassa on kaukana tasa-arvoisesta, se taas tarkoittaa käytännössä perheissä alisteista asemaa ja toimimatonta perheen suunnitelmallista startegiaa. Infra ei toimi, eikä tulevaisuutta voi suunnitella. Lapsiluvun kasvulla koitetaan sitten varmistaa oman tulevaisuuden turvaaminen. Seurauksena väestön rajaton kasvu yli maan kantokyvyn.

Nuo edelliset kehityksen esteet eivät suinkaan ole tämän päivän keksintöjä, mutta yhteiskuntarakenteiden, tasa-arvon lisäämisen ja vanholiisten hallintojen muuttamiseksi tehdään YK n tasolla edelleen aivan liian vähän. YK n tavoitteisiin kuitenkin luetaan mm ssa ylevät vuosituhattavoitteet :

”Vuosituhattavoitteet on asetettu pitämään yllä ihmisarvoa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä maailmaa ilman köyhyyttä. Kahdeksan vuosituhattavoitetta ja määräaikaan sidotut mitattavat tavoitteet luovat pohjan aikamme vaativimpien kehityshaasteiden selättämiseksi.”

Pelkillä pakolaissopimuksilla, höpöpuheilla ja kokoustamisilla tehdään pelkästään markkinointia, todellinen ja tuottava työ esim. Afrikan mantereen köyhien valtioiden auttamiseksi on tehtävä siellä paikan päällä. Fokuksen toiminnassa on oltava samassa paikassa, missä on ne ongelmat.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Enpä voi olla jälleen kerran suosittelemasta edesmenneen Matti Hyryläisen kirjoitusta "Kasvuideologian konkurssista demokraattiseen talouteen". Meillä olisi vielä mahdollisuus pelastaa tilanne loiventamalla taloudellista kilpailupainetta. Linkkejä. http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi ja www.democraticeconomy.fi

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Periaatteessa riittäisi, kun ihmiset alkaisivat vain vähentämään kulutustaan, niin järjestelmä alkaisi korjautumaan ja hakeutuisi uuteen tasapainotilaan: paljon vanhoja rakenteita sortuisi ja sattuisi pipisti vähän aikaa, mutta sitten asia olisi korjattu.

Ongelma on kuitenkin talous- ja väestönkasvu aivopesun poistaminen ihmisten "aivostoista".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mielestäni kapitalismissa ei ole mitään vikaa. Mekanismina se toimii hyvin. Tällä hetkellä kapitalismin käyttövoimana ja tarkoituksena on ihmisten hedonististen tarpeiden tyydyttäminen. Joko suoraan tai välillisesti. Asia on niin luonnollinen osa taloutta, ettei sitä edes havaita ja ymmärretä. Bisnesväki luo ihmisille keinotekoisesti uusia tarpeita, mitä heillä ei aiemmin ole ollut. Sitä ennenkin talous on pyörinyt vallan hyvin, vaikka uutta tarvetta ihmisillä ei ole ollut.

Mitä tuosta voi päätellä? Ainakin sen, että tarve/kysyntä ja tarjonta/tuotanto kulkevat käsi kädessä. Uutta kysyntää voidaan luoda keinotekoisesti markkinoille, millä suojellaan luontoa tuhoamisen ja käyttämisen sijaan. Tälläistä kysyntää ei luoda markkinoimalla kansalaisille vaan poliitikoille, joilla on lainsäädäntövalta. Lainsäädännöllä voidaan luoda uutta luontoa korjaavaa kysyntää yhtä lailla.

Mikään ei estäisi luomasta uutta teollisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta perustumaan luonnon ennallistamiseen, tarpeen ollessa luotu lainsäädännöllä. Toiminta luo työpaikkoja siinä missä hedonististen tarpeiden tyydyttämiseen perustuva teollisuuskin. Samoin tutkimusta, investointeja, yksityisten yritysten perustamisia ja lainoitusta pankeista, uusien tarpeiden markkinointia, jne.

Ennallistamista voidaan rahoittaa luonnonkäyttöverolla. Resursseista alkaa olla pulaa. Toisin oli öljyn suhteen 70-luvulla, Norja kykeni verottamaan öljy- ja kaasulähteiden hyödyntämistä, vaikka moni maa ei niin tehnyt. Samalla tavalla voidaan verottaa mitä tahansa hyödynnettävää raaka-ainetta metsästä lähtien.

Poliitikot pelkäävät, että luonnonkäyttövero ajaa teollisuuden muihin maihin. Menneessä maailmassa metsäteollisuutta oli jokaisessa maassa omasta takaa ja hyödynnettävää raaka-ainetta saatiin kaikista teollistuneista maista. Kustannukset lopulta määrittelivät missä maassa paperitehtaat sijaitsivat. Globaalissa taloudessa jalostetulle raaka-aineelle on kysyntää, vaikka rasitteena olisi luonnonkäyttövero. Suurin osa menee ulkomaiseen kulutukseen, joten luonnonkäyttövero olisi ulkomaisen kulutuksen verottamista. Kyse on myös ulkomaisen sijoittajien verotuksen epäsuora kiristys, sillä luonnonkäyttövero pienentää omistajien saamia voittoja.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kapitalismi toimii niinkuin kapitalismi toimii. Tärkeä kysymys on se, kenen tai keiden edun mukaista on käyttää kapitalismia yhteiskuntamme talousjärjestelmänä.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa valta on kapitalisteilla, kuten sanoitkin, vaikket ihan näillä sanoilla. Ja kapitalistien rikastuminen syntyy työläisten työnteosta.

"Mikään ei estäisi luomasta uutta teollisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta perustumaan luonnon ennallistamiseen..."

Tuo kuulostaa vähän samalta kuin hiljaisuuden tavoitteleminen huutamalla. Luonto pitäisi itsestään huolen, jos sille vain annettaisiin siihen tilaisuus. Ongelmana ei ole se, että jotain pitäisi tehdä, vaan se, että jotain pitäisi jättää tekemättä.

Mutta se tekemättä jättäminen on ristiriidassa kapitalistien voitonmaksimointipyrkimysten kanssa.

Tuo voitonmaksimointipyrkimys seuraa juuri kapitalistisen talouden toimintamekanismeista. Jos yksittäinen kapitalisti jättää tuon pyrkimyksen sikseen, hän häviää kilpailussa toisille kapitalisteille. (Kapitalisti on yhteiskunnallinen rooli eikä henkilöön kiinteästi kuuluva ominaisuus.)

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Talouden käsite on ongelmallinen.
Taloushan voi kasvaa aineettomilla hyödykkeillä ja toimilla , jotka parantavat sekä elintasoa että elämänlaatua.
Siten myös ympäristönsuojelu, joka lisää hyvinvointia pitkällä aikavälillä , tai vaikka korjausrakentaminen on talouskasvua.

Esim saastuttavan teollisuuden tai tehomaatalouden lyhytjänteinen sietäminen talouskasvun nimissä taas pikemminkin tuhoaa taloutta pitkällä tähtäimellä.

Laskisiko ajattelutavan muutos todella ihmisten aineellista elintasoa länsimaissa merkittävästi ja pysyvästi ?
Ei ainakaan välttämättä.
Tämä kuitenkin on se uhka, jonka esilläpitäminen saa ihmiset lykkämään vaihtoehtojen vaatimista.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Laskisiko ajattelutavan muutos todella ihmisten aineellista elintasoa länsimaissa merkittävästi ja pysyvästi ? Ei ainakaan välttämättä.Tämä kuitenkin on se uhka, jonka esilläpitäminen saa ihmiset lykkämään vaihtoehtojen vaatimista."

Uskon että arvojen uudelleen arviointi nostaisi ihmisten aineellista ja etenkin henkistä hyvinvointia. 1980-luvulla alkanut konsumerismi, eli usko kulutukseen talouden pyörittäjänä, on tuhoa tekevä ideologia niin ympäröivän luonnon kuin kuin ihmisluonnon kannalta.

Kun pilkataan 80-luvulle halajavia, minä kuulun heihin ja harmittelen, että se aika meni jo, kuten Ilmari Schepel on sanonut Suomen mahdollisuudesta profiloitua luomuun, joka oli juuri tekemässä tuloaan kansaivälisenä buumina myös Suomeen. Ennen valuuttamarkkinoiden vapauttamista ja mijönääriarvojen tuputtamista, Suomessa oli suuntaus pehmeisiin arvoihin ja hyvät puitteet lähidemokratian kesittämiselle. Sille tielle toivoisin Suomen palaavan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hyvinvointia mittaavien ISEW- ja GPI-indeksien mukaan hyvinvoinnin huippu ohitettiin Suomessa noin 80-luvun puolivälissä ja sen jälkeen on tultu alaspäin, vaikka BKT jatkaa kasvuaan. Tässä Tilastokeskuksen sivuilta lukemisen arvoinen artikkeli:

Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Reaalikasvua ei tarvita. Immateriaalinen ja laadullinen kasvu ovat harmittomia, vaikkei niitäkään sinänsä tarvitse, mutta eipä niitä voi estääkään, sillä ne tapahtuvat ihan itsestään (esim. netin sisällön paisuminen, ohjelmistot jne.).

Nyk. talousmallit lienee rakennettu niin, että ne edellyttävät BKT:n jatkuvaa kasvua ts. ko numeron pitää "kansantalouden exeleissä" kasvaa jatkuvasti. Mutta sekään ei sinänsä vaadi reaalikasvua, vaan voimme huoletta polkea paikallamme ja valuutan inflatoituminen hoitaa nominaalisen BKT-kasvun "kuntoon".

--

Komppaan Elinaa : Immaterialismin leviäminen on toivottavaa. Samoin arvojen korjaantuminen: lisää epäitsekkyyttä, yhteisöllisyyttä, tiedettä, taidetta, henkistä kehitystä jne.

Periaattessa jonkinlaisen uuden hippiliikkeen tuleminen, jos ei pelastaisi, niin ainakin parantaisi merkittävästi maailmaamme.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eikö tarvita reaalikasvua? Voit ollakin oikeassa siinä ettei tarvita enempää, mutta oletko nyt ihan varma, että se on reaalikasvua, mitä ajattelet?

Meillä on kokeiltu kaiken sorttista yhteiskunnallista aatetta ja talousmallia maailmassa, mutta markkinatalous on osoittautunut toimivimmaksi. Jos sosialismi olisi ollut vallitseva talousjärjestelmä kaikkialla maailmassa, olisimme hukkuneet paskaan ikipäivät sitten nykyisestä paljon pienemmällä tuotannolla ja ilman mahdollisuutta vaikuttaa asiaan millään tavalla. BKT saattaisi olla hyvinkin sama kuin nyt, vaikka ihmiset kärsisivät puutteesta joka asian suhteen. Se, että meillä on kaikkea tarpeeksi, ei ole niin ratkaisevaa luonnon säilymisen kannalta, vaan se käsitelläänkö jätteet oikein.

Jos haluamme puuttua saastumiseen, on huolehdittava saasteista paremmin, eikä vaadittava lisää puutetta. Myös luonnon ennallistaminen voi olla teollista toimintaa ja bkt:ta lisäävää, jos se hinnoitellaan ja rahoitetaan luontoarvojen kuluttamista ja raaka-aineiden hyödyntämistä koskevalla käyttöverolla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #50

Itse kannatan sekatalousjärjestelmää painottaen valtion osuutta (infra, luonnolliset monopolit, sote, talletuspankkitoiminta (uusin juttuni löytyy blogista), luonnonvarat jne.).

Oikeastaan minulla ei ole mitään ideologiaa, vaan kaikki hyvät ratkaisut kelpaa.

--

Reaalikasvua ei tarvita, muuta sitä tapahtuu jokatap. johtuen luonnollisesta laadullisesta ja immateriaalisesta kasvusta.

--
En tiedä mitä jatkuvan kasvun oppi on peräisin. Pitäisi oikeastaan selvittää sitä enemmän.

Jatkuva kasvuhan johtaa eksponentiaaliseen kasvuun ts. "korkoa korolle" -ilmiöön. En ymmärrä miten kellään on voinut tulla tällainen idea mieleen.

Mahdollisesti kyseessä on rahajärjestelmään ja velkasykleihin perustuva haksahdus: koko ajan vaaditaan lisää velkaa, että edelliset velat voidaan hoitaa, kunnes kamelin selkä lopulta napsahtaa.

--

Mielestäni oikea tavoite on hyvinvoinnin kasvu ja yleinen arvonmuutos inhimillisemmäksi ja ekologisemmaksi.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Jokaiselta kansanedustajaehdokkaalta pitäisi ennen vaaleja kysyä, että tulevatko he kannattamaan jatkuvaa talouskasvua ja että miten he ajattelevat ratkaista ristiriitaisen yhtälön talouskasvu vastaan ilmastonmuutos.

Apropoo kapitalismi: "Mikä kapitalismissa on vikana? I-V" http://mhyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89318-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset