jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Myös eläkerahastojen tuotto otetaan työntekijöiden selkänahasta

Pörssivoitot eivät synny tyhjästä

Osakesijoitusten tuotto – osingot ja kurssinousu – eivät synny tyhjästä. Yrityksen arvot syntyvät työntekijöiden tekemästä työstä – ja yrityksen voitto tuon työn arvon siitä osasta, jota ei makseta palkkana työntekijälle.

Todellakin – yritysten (kaikki yritykset yhdessä tarkasteltuna) kannattavuus syntyy siitä, että palkkana maksetaan vähemmän kuin palkkaa vastaan tehdyn työn arvon verran. Itse asiassa yhdellekään yritykselle ei ole kannattavaa palkata työntekijää, jonka palkka on arvokkaampi tai edes yhtä arvokas kuin sitä vastaan tehdyn työn arvo. Tämän tajuaa monet jopa Pääomaa lukematta.

Jos joku päättää olla hyväksymättä työtarjousta, jossa palkka on alhaisempi kuin sitä vastaan tehtävän työn arvo, hän saa varautua pysyttelemään palkkatyön ulkopuolella koko elämänsä ajan. Muita palkkatyöpaikkoja ei nimittäin ole tarjolla. Kyllä, sinuakin riistetään, vaikka olisitkin ihan tyytyväinen palkkaasi.

 

Työntekijältä eläkeläiselle

Ajatellaanpa nyt, mitä reittejä pitkin osa työntekijän tekemän työn arvosta voi kulkeutua eläkeläisen eläkkeeseen.

Työntekijän palkasta voidaan pidättää työeläkemaksu, joka sitten tilitetään eläkeläiselle eläkkeenä. Näin tehdään nykyään pääasiallisesti. Vaikka seteleissä on sarjanumerot, niin digitaalisessa rahassa ei taida olla. On siis turhaa hiustenhalkomista kiistellä siitä, meneekö työeläkemaksu eläkerahastoon ja eläke tulee sitten eläkerahastosta vai meneekö työeläkemaksu suoraan eläkeläiselle eläkkeenä.

Toinen reitti, jonka arvo voi ottaa työntekijältä eläkeläiselle, on se, että työntekijän työn arvosta osa jää yrityksen voitoksi, joka maksetaan omistajille osittain osinkoina ja jätetään osittain osakekurssiin nostaen sitä. Tämäkin tapahtuu nykyään. Jos eläkerahasto on osakkeenomistajana, se saa osan tuosta tuotosta. On silti tärkeää muistaa, että tuokaan tuotto ei ole syntynyt tyhjästä, vaan työntekijän tekemästä työstä.

 

Kaikki voittavat – mutta ketkä kaikki, tarkkaan ottaen?

Pörssi saattaa näyttäytyä jonkinlaisena taikaseinänä, jossa kaikki voittavat, koska pitkällä aikavälillä kurssit keskimäärin nousevat. Voi siis näyttää siltä, että jos kaikki tekisivät vain pitkäaikaisia ja laajalti hajautettuja pörssisijoituksia, niin kaikki voittaisivat. Tosiasia on kuitenkin se, että nuo ”kaikki” ovat vain yritysten omistajatahoja. Se voitto, jonka he saavat, tulee työntekijöiden tekemästä työstä.

(Ja nyt saa sitten kommentoida, että työläiselläkin on lupa ostaa osakkeita. Jospa lopettaisimme kaikki työnteon ja alkaisimme elää ”muiden” tekemästä työstä... :-/)

 

P.S. Kenenkään ei pidä nyt ymmärtää väärin, että olisin jotenkin halunnut syyllistää eläkeläisiä tms. Sellaista en pyri tekemään. Olen sitä mieltä, että kehittyneessä yhteiskunnassa työkykyisten on pidettävä huoli koko väestöstä. Ei siis pelkästään itsestään, vaan myös heistä, jotka syystä tai toisesta eivät itse voi hankkia toimeentuloaan. Eläkkeen vastaanottamisessa ei siis ole mitään hävettävää, niinkuin ei sosiaalituen vastaanottamisessa yleensäkään.

 

Vallitseeko Suomessa työnteon pakko?

Ryhtyisimmekö kaikki suosikkikirjailijoiksi?

Suomen talouden pelastaja: ”Joku muu”?

Marxin lisäarvoteoria lyhyesti selitettynä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Nykyistä eläkejärjestelmää voisi kutsua ansiosidonnaiseksi sosiaalietuudeksi. Mitä muuta pörssisijoituksiin perustuvasta sosialismista voisi odottaa. En usko, että olisi kelvannut Marxille.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Kyllä, näin se on. Kaikki tulot tulevat työntekijän työstä. Se onko kyseessä "selkänahasta" repiminen on sitten hieman tulkinnanvaraista.
Otetaan vaikkapa Pohjanmaa esimerkiksi. 1980-luvulla, kun IT-buumi alkoi, siellä oli monia ihmisiä jotka pystyivät ja osasivat aloittaa yritystoiminnan. Heillä kävi ehkä hyvä tuuri kun tuli se IT-buumi.
Mutta joka tapauksessa, kaikilla oli samat mahdollisuudet, lähes.
Jotkut panttasivat talonsa ja perustivat yrityksen joka sitten IT:n mukana menestyi ja perustaja rikastui, jotkut oikeasti rikastui. Toki heidän rikkautensa tuli palkatun työväen työnteosta, mutta myös omasta työstä ja siitä että he käyttivät omaa omaisuuttaan sijoittaen sen yritystoimintaansa.

Eivätkö he siis ole ansainneet "palkkaa" siitä että ovat uskaltaneet ja tehneet varmastikin ympäripyöreitä päiviä saadakseen yrityksensä menestymään? En ole heille kateellinen vaikka mielellään olisinkin yksi heistä, mutta kun en ole.

Työntekijät ovat "osansa" saaneet, he ovat saaneet elantonsa ja yrityksen perustaja ja sittemmin omistajat, kun yritys on laajentanut omistuspohjaansa ja kasvanut "suureksi", ovat saaneet tuottoa sille rahalle jonka ovat sijoittaneet. Tuottoprosentti, netto, on yleensä 3 - 6 %:iin, ei siis mikään valtavan suuri. Ja sitten on paljon yrityksiä joissa perustaja ja sijoittajat menettävät kaiken sijoittamansa, esimerkkinä surullisen kuuluisa Talvivaara. Jossa moni menetti paljonkin rahaa, tosin perustaja Perä taisi onnistua tekemään tiliä. Ehkä siksi että sai ostettua koko roskan Outokummulta eurolla.

Miten tehtäisiin toisin? Jaetaanko kaikki varallisuus tasan? Ja sitten kun osa on hukannut omansa niin jaetaanko taas?
Mielestäni on yhdentekevää kuka omistaa yritykset, suuret ja pienet, oleellista on että omistaja pyrkii rakentamaan yritystä ja turvaamaan sen olemassa olon koska vain siten työväki saa työtä ja elantoa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Miten tehtäisiin toisin? Jaetaanko kaikki varallisuus tasan? Ja sitten kun osa on hukannut omansa niin jaetaanko taas?
Mielestäni on yhdentekevää kuka omistaa yritykset, suuret ja pienet, oleellista on että omistaja pyrkii rakentamaan yritystä ja turvaamaan sen olemassa olon koska vain siten työväki saa työtä ja elantoa."

Tehtäisiin toisin juuri se, mitä pidät yhdentekevänä: Otettaisiin yritykset yhteisomistukseen ja laitettaisiin hukkaamiskieltoon. Niitä ei siis saisi myydä.

Valtakunnan johtoon valittaisiin poliitikot, jotka pitävät tärkeänä kansan hyvinvointia. Kansa voisi ansaita elantonsa työnteollaan ja kulutuksen yli jäävä tuotto menisi tietysti investointeihin niin että seuraavassa vaiheessa saataisiin samalla työmäärällä vielä enemmän hyödykkeitä.

Eikö jokainen jo näe, että nykyjärjestelmällä liian moni ei pysty työllään hankkimaan toimeentuloaan? Heitä sitten rangaistaan erinäisillä aktiivimalleilla yms. Aivan kuin työttömyys lakkaisi työttömiä rankaisemalla.

Marx muuten kertoi Pääomassa vastaavanlaisia esimerkkejä kapitalismin alkuajoilta noin 1400-1500-luvuilta. Perheiltä oli viety pikku maapläntit ja annettu suurtilanomistajien haltuun, minkä seurauksena ihmiset lähtivät tien päälle etsimään elämän edellytyksiä muualta. Mitä tekivät lainsäätäjät? Säätivät irtolaislait, joilla velvoitettiin "irtolaisia" rangaistuksen uhalla palaamaan takaisin niihin vanhoihin olosuhteisiin, joita ei enää ollut olemassa...

"Eivätkö he [yritysten omistajat] siis ole ansainneet "palkkaa" siitä että ovat uskaltaneet ja tehneet varmastikin ympäripyöreitä päiviä saadakseen yrityksensä menestymään?
...
Työntekijät ovat "osansa" saaneet, he ovat saaneet elantonsa ja yrityksen perustaja ja sittemmin omistajat, kun yritys on laajentanut omistuspohjaansa ja kasvanut "suureksi", ovat saaneet tuottoa sille rahalle jonka ovat sijoittaneet."

Vielä 1800-luvun alkupuolella perusteltiin USA:ssa orjuutta vastaavanlaisin argumentein. Orjaisäntä tarjoaa toimeentulon orjille kun laittaa heidät hyödylliseen työhön ja tästä hyvästä orjaisäntä ansaitsee sen mitä tienaa... (Pääomassa Marx laittoi viitteen lehtiartikkeliin, jossa raportoitiin kokouksesta, jossa muuan orjuuden puolustaja oli tuollaisen puheen pitänyt.)

Ylipäätään on ajatuksia herättävää, että vielä nykyäänkin valtaosa niistä argumenteista, joilla kapitalismia puolustetaan, ovat oleellisesti samoja, joihin Marx vastasi jo puolitoista sataa vuotta sitten. Keskustelu ei ole edennyt oikeastaan mihinkään.

P.S. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että yrittäjä saa asiallisen korvauksen tekemästään työstä. Sen sijaan se, että joku saa tuottoa vain siitä hyvästä, että omistaa jo ennestään, on toinen asia.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Nähdäkseni on vähän kaikkialla jo kokeiltu aivan riittävästi kahta aisaa:
On otettu yritykset yhteisomistukseen ja hukkaamiskieltoon.
Ja on valittu valtakunnan johtoon poliitikot jotka.....

Ja kuinka on käynyt?

Mitä tarkoitat tuolla "omistaa jo ennestään"?

Kun yrittäjä menestyy ja yritys kasvaa niin missä vaiheessa se otetaan pois tuolta joka "omistaa jo ennestään" ja annetaan "yhteisomistukseen?
Sinä hetkenä kun näin tehdään niin alkaa alamäki. Hyvin pian ei olisi mitä "hukata" tai "myydä".

Jos ihminen sattuu voittamaan vaikkapa Lotossa ja laittaa rahansa yritystoimintaan eli antaa rahansa jollekin joka osaa ja pystyy rakentamaan tuottavan yrityksen, niin eikö hän saisi saada korvausta siitä että antoi / lainasi rahansa? Ja vähitellen saa rahansa takaisin?

Se, kuinka suuret tuotot sitten ovat, on eri keskustelun aihe.

Marxin & Co. teorioita on kokeiltu aivan riittäväsi eivätkä ne ole missään toimineet eivätkä tule toimimaan.
Siellä missä niitä on edes yritetty kokeilla on ajauduttu totalitääriseen diktatuuriin koska järjestelmä ei toimi. Syy ei varmaankaan ole teorioissa vaan jossain muualla.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eihän duunarin ole pakko kenellekään töihin mennä. Miksi he eivät perusta omaa yritystä, niin eivät joudu riistetyksi?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Nerokasta. Silloinhan se duunari ei tosiaan tule riistetyksi. Ainoastaan ne toiset duunarit tulevat.

Kapitalistin iltasatu nro 2 – Köyhyysongelma

Vai tarkoititko kenties, että työntekijät omistavat yhdessä yrityksensä? Se on kannatettava ehdotus ja mielellään ihan koko yhteiskunnan mittakaavassa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minä en ole ihan vakuuttunut tuosta sanasta, riistäminen.

Jokainenhan saa vapaassa yhteiskunnassa hankkia elantonsa miten haluaa. Tietyt turvaverkot on yhteiskunnassa luotu niitä varten, jotka eivät tähän pysty. Hyvä niin.

Miksi sitten pitäisi syyttää työnantajia riistosta, jos työntekijä haluaa ansaita elantonsa työskentelemällä juuri hänelle? Mikäli haluaa kilpailla tämän työnantajan kanssa ja siten "riistää" muiden työpanoksia, niin siihen kykenevät voivat toki näinkin tehdä. Toisella alallakin voi halutessaan työskennellä. Mikäli kuitenkin ajatellaan, että pelkästään yhteiskunnan hyväksi työskenteleminen sallitaan, niin kysynkin, että lisääntyykö hyvinvointi ja vapaus vai vähentyykö se näin toimimalla?

Armeijassa opin sen, että vaikka kaikkien tuli tehdä oma osuutensa, niin valitettavan usein jouduin tekemään myös muiden osuuden. Hyvinvointia armeija kuitenkin jakoi tasapuolisesti kaikille palveluasenteesta riippumatta. Kukin kykyjensä ja tarpeidensa mukaan on hankala yhtälö sekin.

Mitä voisi ja tulisikin tehdä on se, että yhteiskunta toimii tulojen tasaajana niiden hyväksi, jotka eivät kykene itse tässä oravanpyörässä pärjäämään. Tämä ei tarkoita sitä, että yhteiskunnan hyvinvointiin ei tarvitse osallistua, vaan sitä, että kaikkien on osallistuttava yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamiseksi kykyjensä mukaan. On vain tunnustettava, että aina edellytykset eivät toteudu syystä tai toisesta. Motivaation tulee tulla halusta, ei pakosta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Marxilaisessa terminologiassa riisto tarkoittaa vain sitä kapitalistisessa taloudessa objektiivisesti tapahtuvaa tosiseikkaa, että työstä maksettavan palkan arvo on alhaisempi kuin palkkaa vastaan tehtävän työn arvo.

Tuohon riisto-käsitteeseen ei siis liity mitään syyllistämistä tai väitteitä huiputuksesta tai henkilökohtaisesta väkivallasta. (Rakenteellisesta väkivallasta on ilman muuta kyse, mutta sitähän ei "kukaan" huomaa kuitenkaan; se on melkein kuin maan tapa.)

Marxin lisäarvoteoria lyhyesti selitettynä

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Mielikuvani marxilaisuudesta ja kapitalismista. Teoriat ovat teorioita. Hienotkin. On vaan harvassa niitä, jotka pystyvät ja toteuttavat ne käytännössä. Näyttäisi siltä, että teoriat eivät ole toistaiseksi muuntuneet käytännön toiminnaksi kaikkien ihmisten hyväksi. Selityksiä lienee monia? Ehkä yksi selitys piilee siinä kun on itsekäs ihminen? Niin hallitsemisessa kuin alamaisuudessaan. Ikiomine tarpeineen ja pyyteineen. Sitä en tiedä, onko blogisti käynyt tai oleskellut muun järjestelmän omaavissa yhteiskunnissa kuin kapitalistisessa? Minä olen ollut työn puolesta paikanpäällä kokemassa ja näkemässä neuvostoliittolaista kommunismia viitisen vuotta. Ei näyttäneet sielläkään Marxin teoriat kirjaimellisesti toteutuneen. Ehkä joidenkin mielestä harmi?

Sitten vallankumouksesta ja hallitsemisesta.

Opetusneuvos Yrjö Kallinen on kirjoittanut v. -65 Tyyne Tuulion kirjassa Ilon ja aatteen vuodet eri yhteiskuntajärjestelmistä ja niiden uudistuksista.

" Uudistus ei sinänsä lainkaan takaa mitään muuta. Me saatamme uudenkin suunnitelman puitteissa riistää toisiamme, etuilla, pettää ja huijata, ja minkäänlainen kansanvaltainen kontrolli ei pysty sitä estämään. Kontrolloijat voidaan sitoa johdon valjaisiin - niin kuin usein tehdään kansanvaltaisimmissa laitoksissa nykyisinkin.
Siellä missä on valtaa, on myös mahdollisuudet vallan väärinkäyttöön. Tietoinen tai tiedostamaton pyrkyryys kerää vallanpitäjän tai -pitäjien suojaksi ja voimaksi klikin, kaaderin, gängin, sisärenkaan, kannattajajoukon, jonka sielunelämässä saattaa tapahtua kummallisia muutoksia. Muutoin kunnialliset ja rehellisetkin ihmiset rupeavat valhettelemaan kirkkain silmin, osallistuvat ryhmäuskollisuuden varjolla melkeinpä mihin riettauteen tahansa."

Näin se kait on? Vai onko?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Minä olen ollut työn puolesta paikanpäällä kokemassa ja näkemässä neuvostoliittolaista kommunismia viitisen vuotta. Ei näyttäneet sielläkään Marxin teoriat kirjaimellisesti toteutuneen."

Marx ei esittänyt mitään teorioita siitä, miten sosialismia pitäisi toteuttaa.

Marx esitti analyysin kapitalistisen talousjärjestelmän toiminnasta ja se analyysi on edelleen hyvin paikkansapitävä. Sitä voisi siinä mielessä verrata vaikkapa Newtonin esittämään painovoimateoriaan. Ei senkään teorian "toteuttaminen" käytännössä ole kovin vaikeaa...

Yrjö Kallinen on oikeassa siinä, että hyvätkin pyrkimykset voivat epäonnistua. Mutta ei se ole mikään peruste niistä pyrkimyksistä luopumiselle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kallinen päätyikin jo hyvin varhaisessa vaiheessa osuustoimintamieheksi pysyi sellaisena koko lopun ikänsä.

Eikä hänkään pitänyt epäonnistumisen mahdollisuuksia syynä olla yrittämättä parantaa maailmaa. Hänhän oli mieltä, että meidän ei pitäisi olla unessa vaan hereillä.

Tuo hänen epäilyksensä kaikenmaailman koijareita kohtaan lienee lähtenyt hänen käsityksestään siitä kuinka ihmisen pyrkimys arvostukseen saattaa saada tiukankin aatteen ihmisen harhapoluille. Sitä hän arvosteli m.m. n.s. "virkasosialismina". Hän aloitti kritiikkinsä jo 1930-luvulla ja jatkoi uudelleen 1950-luvulla.  Hänen viestinsä oli, että työväenliikkeen palveluksessa olevilla on suuri riski alkaa huolehtia enemmän oman uransa kehityksestä kuin liikkeensä ideologisista tavoitteista.  He alkavat olla sosialisteja vain virkansa puolesta. (huom.  Kallisen aikaan oltiin vielä SDP:ssäkin edes jonkin sortin sosialisteja, nyt ei enää edes VL:ssa).
He eivät enää puhu työläisten ongelmista eikä työväenluokan tavoitteista vaan omasta lähipiiristään, omasta elämästään ja omista tavoitteistaan ikäänkuin ne olisivat työväenliikkeen henki ja elämä.

Kapitalismista hän oli m.m. mieltä, että "[k]apitalistinen elämäntyyli on sotaa rauhankin oloissa, se on sortoa ja riistoa lainalaisessakin yhteiskunnassa ja se puhkeaa periaatteellisesti hyväksytyksi, ihailluksi verilöylyksi aseellisessa sodassa ja periaatteelliseksi brutaalisuudeksi ja julmuudeksi väkivaltaisissa taantumusliikkeissä". ("Sosialismia kohti"; TSL; 1945)

---
Korjaus: pari kirjoitusvihnettä pois.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Kyllä se vain näin on.
Ihminen on se suurin este kaikkien teorioiden toteutumiselle.
Meillä jokaiselle, alleviivaan jokaisella, on taipumus heti kun saavutamme jonku aseman, pyrkiä sementoimaan se ja pyrkiä "eteenpäin".
Se onko tämä väärin vai oikein on filosofien asia selvittää. Näin se kuitenkin menee. Siinä ei Karl Marx muuta mitään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Meillä jokaiselle, alleviivaan jokaisella, on taipumus heti kun saavutamme jonku aseman, pyrkiä sementoimaan se ja pyrkiä "eteenpäin"."

Ikävää, jos et ole toisenlaisiin ihmisiin tutustunut. Minulla ei tuollaista taipumusta ole.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Ei tämä ollut minun ajatukseni.
Sinusta en tiedä enkä halua mitään lausuakaan.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Minulle on vielä epäselvää miten oikeaoppisesti esim. marxin teoria toteutettaisiin käytännössä? On kokeiltu eri muotoja.
M.m väkivaltaisen vallankumouksen kautta. Seuraus on ollut että "vallankumous on syönyt lapsensa". Ja homma on mennyt häneksi.
Sitten on äänestykseen perustuva edustuksellinen demokratia. Jota kaiketi kommunismiin jossain vaiheessa pyrkivät sosialistit edustaa? Ei sekään ole saanut aikaa vievänä suurten joukkojen pyyteetöntä kannatusta.

Nyt joku saattaa tuoda esille kapitalismin ylivertaisuutta. Mutta sekin ismi on kaikkine epäkohtineen ja mahdottomuuksineen pitkässä juoksussa kaikkien ihmisten ja luonnon kannalta sellaisenaan epäkelpo.

Ymmällä tässä ollaan. Enkä taida olla ainut?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Minulle on vielä epäselvää miten oikeaoppisesti esim. marxin teoria toteutettaisiin käytännössä?"

Mitä Marxin teoriaa konkreettisesti tarkoitat?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

En ole lukenut Marxin teorioita. Kuten ei varmaan moni muukaan kansalainen. Oletan, että Marxin teoriat toteutuisivat vain kommunistisessa yhteiskunnassa. Kyse on siitä miten ja millä toimenpiteillä mahdollisesti siihen siirryttäisiin, jos siirryttäisiin? Onko Marxilla tai muilla siihen teoria? Käsittääkseni teorioilla on tarkoitus osoittaa, että yhteiskunnan pitäisi toimia niiden mukaan.
Jos esim. meillä halutaan siirtyä sosialismiin tai kommunismiin, niin käsitykseni mukaan tavalla tai toisella toimenpiteen toteuttajat tarvitsisivat kannattajia. Ja kannattajia meillä demokraattisessa systeemissä saadaan aikaan vain saamalla äänioikeutetut äänestämään sen aatteen edustajaa.

Voi olla, että olen hakoteillä tämän keskustelun ytimestä. Ehkä ei olekaan kyse sosialismiin tai kommunismiin siirtymismenetelmistä. Vaan keskustelua Marxin teorian pätevyydestä yhteiskunnan toiminnan oikeaoppisena talousteoriana.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Blogitekstini aiheena oli sen tosiseikan tunnustaminen, että eläkkeet ovat sosiaalitukea.

Jo kolmannen kerran tässä ketjussa kerron sinulle, että tietääkseni Marx ei esittänyt mitään teoriaa sosialismista.

Mutta Marx esitti tähänastisen historian parhaan analyysin siitä, miten kapitalistinen talousjärjestelmä tosiasiallisesti toimii. Eikö meidän kannattaisi ensin opetella tuntemaan edes se?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Markkinatalouden lainalaisuudet on parasta vastamyrkkyä ihmisen ahneutta hillitsemään. Marx olisi sen myös ymmärtänyt, jos ei olisi kuollut.

Ehkä miettisi ihmisen itsekkyyden vähentyvän yleisen hyvinvoinnin ja varallisuuden seurauksena. Varoittelisi meitä kypäräpäisistä kateista ay-kommunisteista ja kylmäsieluisista varattomista porvareista, joiden kiihkoa lietsoo pelko. Niille kun vallan antaa, ei hyvin käy kenellekään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Työeläke voi olla joko lakisääteinen, työsuhteeseen perustuva ammatillinen eläke tai yksityiseen säästämiseen perustuva eläke. Suomalainen työeläkejärjestelmä kattaa sekä pääosin lakisääteisen vanhuuseläkkeen että työsuhteeseen perustuvan ammatillisen eläkkeen.

Työnantajilla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöidensä eläketurva.

Eläkkeen kustantavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. TyEL-vakuutusmaksu perustuu palkkaan. Maksu jakautuu siten, että työnantaja maksaa siitä suurimman osan ja työntekijä loput.

Työnantaja pidättää työntekijän osuuden suoraan palkasta ja tilittää sen oman osuutensa kanssa eläkeyhtiölle. Työntekijältä peritty osuus näkyy palkkalaskelmassa. Työntekijä saa vähentää maksun tuloverotuksessaan.

Tällä systeemillä on kerrytetty eläkevaroja yhtiöihin n. 200 miljardia euroa.

Minustakin olisi oikein, että työntekijät vastaisivat itse omasta eläketurvastaan. Saisi ihan itse päättää siitä selkänahan kestävyydestä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Varsiolle tiedoksi uudelleen se mitä Kejo jo tuossa plokkauksessaan kertoi: työnantajilla ei ole mitään sellaista millä he eläketurvaa työntekijöilleen maksaisivat jollei nuo työntekijät heille tekisi lisäarvoa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jorma Myyryläinen

Niillä työnantajilla sattuu nyt olemaan se pääoma jolla on voitu luoda hyödykkeiden valmistukseen tarvittavat tuotantotekijät. Reaalipääoman avulla luodut rakennukset, koneet ja laitteet, tietotaito, osaaminen, ideat ja patentit, investointien ylläpito, raaka-aineet ja energia. Näillä on synnytetty työtä ja työpaikkoja. Näihin kustannuksiin työntekijöillä ei ole velvollisuutta eikä vastuuta.

Työntekijän panosta tuotannosta ei kukaan kiellä, mutta lisäarvon tuottaminen on kyseenalaista. Työpanoksella on merkityksensä ja siitä maksettava korvaus sovitaan yleissitovalla työehtosopimuksella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Varsion kommentissa on mieltä sen jälkeen kun nuo pääomat tekevät tuotteita ja palveluita ilman työläisten työtä.

Lisäarvo on arvo jonkaa työläiset tuottavat sen lisäksi mitä työnantaja maksaa oikeudesta käyttää heidän työvoimaansa.

Jos työnantajalle jää jotakin, se on nimen omaan lisäarvoa. Käsitteet selviksi, bitte.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #24

Jorma Myyryläinen

Jos jotakin jää se on sijoitetun pääoman tuottoa. Automaatio ja robotit nostavat sijoitetun pääoman tuottoa.

Useiden tutkimusten ja arvioiden mukaan tekoäly ja robotit korvaavat suuren osan ihmisten työstä seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomessa katoavien töiden paine kohdistuu eniten matalapalkkaisiin, vähemmän koulutettuihin, yksityisellä sektorilla työskenteleviin ja teollisuuden työntekijöihin.

Työn suhteellinen arvo laskee robotisoinnin ja tietokoneistumisen seurauksena. Rahalla tehdään enemmän rahaa, sillä tuotantoon ei tarvita enää työtä, vaan pelkästään pääomaa

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Automaatio, robotit, tekoäly j.n.e. ovat vielä nykyisin ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tuotannontekijöitä jotka vaativat toimiakseen ihmistyötä, työläisten työvoimaa toimiakseen. Periaatteellisella tasolla mikään ei ole muuttunut eikä kapitalismissa muutu ennenkuin kybernetiikka etenee niin pitkälle, että tuotantoa harjoittavat tekoälylliset robotit ovat toisten robottien suunnittelemia, valmistamia ja ohjaamia. (Huom: kybernetiikan kehitys tuolle asteelle saattaa olla mahdollista ennen siirtymistä kapitalismista seuraavaan yhteiskunnalliseen tuotantosuhteiden vaiheeseen tai sen jälkeen tai se ei tapahdu ollenkaan)

Edes finanssikapitalismi, jossa rahaa tehdään ostamalla ja myymällä rahaa, ei toimi ilman työvoimaa vaikka sen tarve onkin minimaalinen verrattuna tuotannolliseen kapitalismiin. Periaatteellisella tasolla marksilaiset teoriat kapitalistisesta riistosta toimivat siinäkin.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Et ole nyt ymmärtänyt työeläkkeen ideaa.
Kysymys on itse asiassa palkkaan sidotusta vakuutuksesta. Vakuutusmaksun maksaa siis työn antaja ja työntekijä yhdessä. Työnantaja saa rahansa työntekijän ja omasta työstään, toisin kuin mm. Kejo väittää. Ei siis yksinomaan työntekijän työstä.
Vakuutuksen ideahan on se että kaikki maksavat ja jokainen saa sitten tarpeen mukaan.

Tuo viimeinen kappaleesi on täysin toteutuskelvoton. Jos näin toimittaisiin niin osa hoitaisi eläkemaksunsa ja saisi kohtuullista eläkettä, osa ei maksaisi mitään, ajattelisi van että "sitten seuraavasta tilistä" ja lopulta siis eivät maksaisi mitään.
Tästä kertoo jo kaksi asiaa, monet tekevät mielellään ns. pimeätä työtä ja monet pienyrittäjät, varsinkin yksinyrittäjät maksavat minimaalista eläkevakuutusmaksua itseään varten. Kun sitten eläkkeen aika tulee niin se onkin varsin pieni.

Osa väestä jäisi kuitenkin kokonaan iman eläkettä ja joutuisi siis yhteiskunnan toimeentulotuen varaan eläkkeen sijaan. Olisiko tämä oikein ja kohtuullista kaikkia niitä kohtaan jotka ovat maksaneet maksunsa?

Pakolliseksi eläkevakuutusmaksun tehtiin juuri siksi että muu ei toimi vaan osa jää kokonaan ilman.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset