jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Työllistymättömän maahanmuuton työllistävä vaikutus

Huoltosuhde

Olen aiemmissa kirjoituksissani kirjoittanut siitä, että huoltosuhde ei käytännössä riipu maahanmuuttajien osuudesta väestöstä, vaan noin puolet väestöstä käy töissä ja toinen puoli ei. Tämä suhdeluku pätee esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Ransakassa ja UK:ssa, vaikka noiden maiden välillä on eroja sen suhteen, kuinka suuri osa väestöstä on maahanmuuttajataustaista.

Kahden toimeentulo edellyttää yhden työntekoa

 

Työllistymisjärjestys

Lisäksi olen kirjoittanut siitä, että jos/kun työnantajat ainakin Suomessa haluavat työllistää mieluummin kantasuomalaisen kuin maahanmuuttajan, tulokseksi tulee, että tilastojen valossa maahanmuuttajat työllistyvät heikommin kuin kantasuomalaiset. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä koko väestön huoltosuhteeseen, sillä mitä huonommin maahanmuuttajat työllistyvät ja mitä suurempi on heidän osuutensa väestöstä, sitä paremmin työllistyvät kantasuomalaiset.

Ja koska kantasuomalaiset eivät voi työllistyä yli sataprosenttisesti, maahanmuuttajatkin työllistyvät viimeistään siinä vaiheessa kun kantasuomalaiset ovat jo täysin työllistyneet.

Maahanmuuton ”hintalappu”: suomalaiset työllistyvät

 

Konkreettinen esimerkki

Olen aiemmissa kirjoituksissani kertonut, että jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, jotka eivät työllisty, joku aiemmin työttömänä ollut saa työpaikan, koska noiden maahanmuuttajien sosiaalituillaan ostamat tuotteet pitää tuottaa.

Tuolta pohjalta nousi eilisen kirjoitukseni kommenttiosiossa esiin tällainen kysymys:

Nyt huollettavista poistuu yksi ja tilalle tulee kaksi. Jokainen voi laskea itse, että miten hyvinvoinnille nyt käy?”

Vastasin tuohon kysymykseen näin:

Kiitos hyvästä kysymyksestä. Tällaisten konkreettisten esimerkkien kautta asiaa on helppo hahmottaa.

Katsotaanpa:

Ennen maahanmuuttoa yksi suomalainen elää sosiaalituella, jonka maksaa työssäkäyvät veroina. Sitten maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, jotka eivät työllisty. Tuo alussa mainittu suomalainen työllistyy tuottamaan tuotteita, joita nuo maahanmuuttajat ostavat sosiaalituellaan. Toinen maahanmuuttaja "perii" sen suomalaisen aiemmin saaman sosiaalituen (jota se suomalainen ei siis enää saa) ja tekemällään työllä se suomalainen tuottaa niin oman elantonsa kuin sosiaalituen sille toiselle maahanmuuttajalle (kuten ennenkin, yksi työntekijä elättää kaksi ihmistä: itsensä ja jonkun toisen).”

Työllistymisjärjestys, maahanmuutto, huoltosuhde

 

Kuinka suuri työllistävä vaikutus on kahden työllistymättömän maahanmuuttajan maahanmuutolla?

Myöhemmin aloin miettiä tuota yllämainittua esimerkkiä tarkemminkin. Ajatukseni oli alunperin ollut, että tuo yksi suomalainen työllistyisi tuottamaan kahden sosiaalituen verran, mutta on helppo nähdä, että hän tuottaa enemmän. Hän nimittäin tuottaa palkan itselleen ja sosiaalituen toiselle maahanmuuttajalle. Toinen maahanmuuttaja taas ”perii” sen sosiaalituen, jota tuo työllistynyt suomalainen sai aikaisemmin ja jota hän ei enää työllistyttyään saa.

Ennen kahden maahanmuuttajan maahanmuuttoa noiden kolmen henkilön osalta tuotettiin siis yksi sosiaalituki ja maahanmuuton jälkeen kaksi sosiaalitukea ja yksi palkka.

Toisin sanoen, kun maahan muuttaa kaksi työllistymätöntä henkilöä, tuotanto kasvaa enemmän kuin heidän tarvitsemansa sosiaalituen verran: se nousee yhden palkan ja yhden sosiaalituen verran (plus tietysti tuotannon omistajatahon voiton verran – yhden työntekijän osalta).

Huomaamme siis, että sen lisäksi, että työllistymätön maahanmuutto ei vaikuta koko väestön huoltosuhteeseen, se ei myöskään vaikuta keskimääräiseen elintasoon. Edelleen puolet väestöstä elää palkalla (tai muulla työstä saatavalla tulolla) ja toinen puoli sosiaalituella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Ehkäpä blogisti haaveilee siitä, että saadaan Suomen työllisyysaste yhtä huonoksi kuin se on pankkiekonomistien paratiisissa ja esikuvamaassa eli USA:ssa. Siellä se (U.S. labor force participation rate) on 63,2%.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Blogitekstini ei riipu millään tavalla siitä, mistä minä mahdollisesti haaveilen tai en. Mutta kiitos silti USA:n mainitsemisesta; se inspiroi minut katsomaan muutamaa tilastoa USA:ta koskien.

* * *

USA:n väestö on noin 327 miljoonaa.

Kokoaikaisia työntekijöitä on noin 129 miljoonaa.

Osa-aikaisia työntekijöitä on noin 27 miljoonaa.

Yrittäjiä on noin 27 miljoonaa.

Eli noin 56% väestöstä tekee töitä – edellyttäen, että kukaan ei ole tullut rekisteröidyksi useampaan kuin yhteen noista yllämainituista kategorioista. Jos jotkut ovat tulleet rekisteröidyiksi useapaan kategoriaan (esimerkiksi sekä yrittäjiksi, että palkansaajiksi), yllämainittu prosenttiluku laskee.

https://www.statista.com/statistics/192356/number-...

https://www.statista.com/statistics/192342/unadjus...

https://www.inc.com/leigh-buchanan/us-entrepreneur...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Nyt olet unohtanut mitä on työ. Rahojen kierrätys sossun kautta ei tuota mitään hyödyllistä, vaikka se lisääkin bruttokansantuotetta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Rahat eivät kierrä pelkästään sossun kautta, vaan ne kiertävät yksityisellä sektorilla monen käden kautta ennen kuin palaavat verotuksen kautta takaisin sossuun. Tuon yksityisellä sektorilla tapahtuvan kierron ansiosta reaalisten arvojen tuottaminen kasvaa.

Koetin tätä havainnollistaa vertauksella pari päivää sitten:

"Taivaalta sataa silloin tällöin vettä ja näin on jatkunut jo miljoonia vuosia. Miten on mahdollista, että se vesi ei koskaan lopu sieltä taivaasta, vaikka sadepisaroita kulkee ylöspäin paljon vähemmän kuin alaspäin?

Tuolla tavalla saattaisi kysyä taivaan sadepisaravarastokirjanpidon ekspertti, varsinkin jos hän tarkastelee kirjanpitoa sellaisilla silmälapuilla, että näkee vain jonkin vuoristoalueen ja sen yläpuolella olevan taivaanpalasen välisen suoran kosteudenvaihdon. Hän saattaisi jopa saada valtamedian julkaisemaan hätähuutonsa, jonka mukaan taivaan lopullinen kuivuminen on ihan nurkan takana.

No, hänen virheensä on siinä, että hänen kirjanpitonsa ei näytä sitä, että sinne vuorille satanut vesi valuu puroina ja jokina mereen, josta se haihtuu ilmaan, jossa ilmavirrat kuljettavat sen taas vuoriston päälle satamaan. Hän ei sitä näe, koska hänen ajatusmaailmansa on niin fiksoitunut vuoristoon ja suoraan sen yläpuolella olevaan taivasalueeseen sekä näiden väliseen suoraan kosteudenvaihtoon, että muut asiat sumenevat häneltä näkyvistä. Hän ei näe kosteuden todellista kiertoa.

Vastaavalla tavalla ”maahanmuuton hintalappua” laskelmoivat kirjanpitofriikit eivät näe sitä, että maahanmuuttajille sosiaalitukena annettu raha palautuu julkiselle sektorille suureksi osaksi muiden käsistä – aivan kuten kantasuomalaisillekin annetut sosiaalituet – tai opettajille tai sairaanhoitajille tai lääkäreille maksettavat palkat. Eivät ne rahat minnekään katoa."

Maahanmuuton ”hintalappu”: suomalaiset työllistyvät

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Raha kiertää, mutta Suomen systeemissä rahan kierto perustuu siihen, että duunari verotetaan köyhäksi. Kapitalistisessa järjestelmässä maahantulija menisi töihin kapitalistin tehtaaseen ja sosialistisessä järjestelmässä hänet sijoitettaisiin maatalouskolhoosiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

Aletaan päästä asian ytimeen, eli siihen, mitä/ketä pitäisi verottaa, ja hyvä niin. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että nykyään verotetaan liikaa niitä, joilla ei ole kovasti ylimääräistä.

Mutta se, että nykyään verorasitus kohdistuu kohtuuttomassa määrin pieni-/keskituloisiin, ei ole hyvä tekosyy vastustaa verottamista ylipäätään.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #14

Kapitalistit vastustavat verotusta, koska se on sosialistien keino tasata kapitalistien voittoja. Sosialistit ovat verotusta vastaan, koska se on oikeiston keino riistää kansaa; "verot kansan verta juo" kuten laulussa sanotaan. Pari vuotta sitten Kuubassa alettiin verottaa valtion työntekijöitä, mikä kuubalaisten mielestä on väärin. Meidät täällä Suomessa on vain jotenkin aivopesty siihen ajatukseen, että hyvinvointia voidaan rakentaa vain verotuksen avulla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Niin, aikoinaan kun NL:ssa 1930-luvun alkupuolella palattiin tuloverotukseen niin sen perusteluksi jouduttiin keksimään monenmoisia aatteellisia kommervenkkejä ja rekkiliikkeitä. Lopulliseksi perusteluksi taisi jäädä, että noin siirtymävaiheen, "proletariaatin diktatuurin", aikana voidaan menetellä mutta sitten kun saavutetaan sosialismi niin sitten siitä luovutaan.

Verotuksen tarpeettomuus NL:ssa kai lähti sosialismin periaatteita enemmän valtion omistuksesta. Jos kerran valtio yhteisesti omistettuna jo sai tuoton, sen ei tarvinnut enää kerätä veroja. Sosialistinen omistus voidaan toki järjestää toisinkin.

Verotus sinällään on ikiaikainen hallinnon keino kerätä rahaa. Niin vanha, ettei sitä voi nimikoida vain johonkin tuotantosuhteiden ja yhteiskunnallisen kehityksen vaiheeseen. Mutta tokin sen järjestämisessä ja painopisteiden suuntaamisessa on toki eroja sen suhteen mikä ihteiskuntaluokka tai joukkio pystyy sen ehtoja asettelemaan.

Verotusfilosofisena taustana on kuitenkin jonkilainen perusperiaate siitä, että ne maksavat jotka kykenevät ja ne saavat tulonsiirtoja jotka tarvitsevat. Tosin tuonKIN soveltamisesta ollaan kovin erimielisiä. Kuka mittaa kenenkin kykyjä ja miten sekä kenen mitkäkin tarpeet menevät keiden tarpeiden edelle. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vallalla on suuntaus jonka mielestä palkansaajat ovat kykeneviä mutta varallisuuksien omistajat ja pääomatulojen saajat tarvitsevat.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Heureka! Ottakaamme maahan 60-miljoonaa pakolaisiksi luokiteltua, johan lähtee talous kohisten nousuun.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olen jo vuosia sitten esittänyt samansuuntaista ajatuskoetta. Saksan pinta-ala on vain noin 10% Suomen pinta-alaa suurempi, mutta väestö on yli 80 miljoonaa. Sen puoleen Suomeen voisi tulla 75 miljoonaa maahanmuuttajaa ilman, että väestöntiheys olisi suurempi kuin se on nyt Saksassa.

Ja sitten tulee tuhannen taalan kysymys: Jos Suomeen tosiaan tulisi niin paljon maahanmuuttajia, että väestön kokonaisluku olisi 80 miljoonaa, niin uskooko joku tosissaan, että edelleenkin vain 2,5 miljoonaa tekisi töitä ja loput 77,5 miljoonaa odottaisivat passiivisina sosiaalitukea?

Työpaikkojen määrä ei ole mikään kiveen hakattu Jumalan sana, vaan se riippuu kulutuskysynnästä.

Jos Suomeen tulisi 75 miljoonaa maahanmuuttajaa, niin työpaikkojen määrä pomppaisi noin 40 miljoonaan.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Jos Suomeen tulisi 75 miljoonaa maahanmuuttajaa, niin työpaikkojen määrä pomppaisi noin 40 miljoonaan.
"

Ja hitot. Koko maa olisi kaatunut sitä ennen.
Paljon paljon pienemmistäkin määristä seuraa tunnetusti jo yhteiskunnallisia levottomuuksia - ei puhuta miljoonista todellakaan.

Utopistisista ajatuksistasi seuraisi paha dystopia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #8

En sanonut aikataulusta mitään. Nykymenon perusteella vaikuttaa, että maa kaatuu muihin asioihin jo paljon ennen kuin maahanmuuttajia ehtii tulla valtavaa määrää.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki Vastaus kommenttiin #13

No jos ilmastonmuutos mahdollistaa Saksan kaltaiset elinolot Suomeen, eli kolme satoa vuodessa, niin miksei täällä voi 80 miljoonaa ihmistä hyvin elääkin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #15

Jos meinaat, että me eläisimme täällä maanviljelyksellä, niin mieti uudelleen. Emme me omavaraisia ole nytkään, vaan käymme kauppaa muiden maiden kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #15

Kolme satoa vuodessa? Saksassa? No, saadaanhan liukuhihnalla olevilla kasvatusalustoilla jo suomalaisissakin kasvihuoneissa jatkuvaa satoa, 24*7*52.

Vaatinee kuitenkin vielä joltistakin ilmastonmuutosta jotta Saksassakaan ulkona saataisi kahtakaan satoa peruskasviksista.

Siihen on vielä pitkä matka jota toivottavasti ei kuljeta. Sillä silloin todennäköisesti transalppiset olosuhteet ovat kaikki vain aavikkoa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eikö olisi helpompaa palkata vapaaehtoisia suomalaisia työttömiksi? Silloin suhteellinen vaikutus olisi täsmälleen sama. Jos projekti kuitenkin vastoin ennakko-odotuksia meneekin pahasti kiville, suomalaiset voisi sitten nopeasti opettaa puhumaan suomea ja tekemään jotain työtä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo toteutuu efektiivisesti työperäisen maahanmuuton kautta. Kun maahan tulee kaksi maahanmuuttajaa, jotka molemmat työllistyvät välittömästi, joku aiemmin töissä ollut menettää työpaikkansa.

Ulkomailta ei tarvitse tuoda kuin 6 miljoonaa erityis-/huippuosaajaa, niin kantasuomalaisten työpanosta ei enää tarvita (sen palkkaaminen ei enää kannata).

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Yhtälöstä puuttuu pari muuttujaa, mainitaan nyt aluksi nämä:

Ruuantuotanto ja varastointi (Kasvukausi on lyhyt)
Lämpö ja asuminen (Suomessa ei voi asua yhtä rennosti kuin etelän maissa)
Vaihdantakelpoisen materiaalin tuotanto (Pelkkä rahanpainaminen ei riitä, eli jos lämpö ja ruoka yritetään tuoda ulkomailta, pitää tuottaa vastineeksi jotain)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Pelkkä rahanpainaminen ei riitä, eli jos lämpö ja ruoka yritetään tuoda ulkomailta, pitää tuottaa vastineeksi jotain"

Niinpä. On siis yhdentekevää tämän taloudellisen tarkastelun kannalta (huoltovarmuus voi olla toinen tarina), tuotetaanko Suomessa se, mitä täällä kulutetaan, vai tuotetaanko se, mikä sitten vaihdetaan ulkomaiden kanssa johonkin, joka täällä kulutetaan. Suomessa tehtävän tuottavan työn määrä kasvaa kummassakin tapauksessa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Suomessa tehtävän tuottavan työn määrä kasvaa kummassakin tapauksessa"

Raha ei ole välttämättä hyvä mittari mittaamaan työn tuottavuutta. Esimerkiksi lasten synnytys ja kasvatus on tuottavinta työtä mitä tavallinen nainen voi tehdä. Ilman jälkikasvua yhteiskunta ei tuota yhtään mitään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #20

Uuden työvoiman (eli seuraavan sukupolven) tuottaminen on mitä tärkeintä työtä. Mutta vielä nykyäänkään siitä ei makseta palkkaa.

Ilkka Huotari

"vaan noin puolet väestöstä käy töissä ja toinen puoli ei"

Eikö tällä talousmatematiikalla kaikkien maailman maiden pitäisi olla yhtä rikkaita ja hyvin työllistyneitä?

Keksit tähän varmaan jonkin syyn, miksi näin ei ole?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos en sitä erikseen tässä kirjoituksessani maininnut, niin mainitsin sen joissakin tekstissä linkitetyissä kirjoituksistani, että käytettävissä olevalla teknologialla on myös sormensa pelissä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Käsittääkseni Kejo on tarinnut työssäolevien ja työssä olemattomien määrien suhdetta eikä ole puhunut tulo-, elin- tai elämisen tasoista tässä suhteessa yhtään mitään. Ei edes työn tehokkuudesta, kansantalouksien ja niiden tuotanojen koosta j.n.e. vain tuosta yhdestä suhteesta mutta siitä varsin kirkkaasti ja valaisevin esimerkein, hyvin perustellenp.

P.s. Kannattaisi myös lukea muutama aiempi hänen kirjoituksensa aiheesta jolleivät ole enää niin muistissa pinnalla.

Ilkka Huotari

Työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat maailmassa kuitenkin kohtalaisen paljon.

Jos Suomessa olisi 30 %:n työttömyys, niin vieläkö tämä teoria pätisi?

Onko Kejo/Myyryläinen on sitä mieltä, että huoltosuhde ei tule olemaan Suomessa koskaan ongelma?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #26

Huoltosuhde ei tule riippumaan maahanmuutosta.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #27

Eikö teoriasi väitä, että työllisyys on aina vakio? Eli huoltosuhdekin tulee olemaan aina vakio?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Minun käsittääkseni Kejo ei väittänyt työllisyyden olevan vakio eikä huoltosuhteenkaan. Hän väitti, että ne eivät riipu maahanmuuttajien määrästä. Niiden tasoon vaikuttavat tekijät ovat muualla, esimerkiksi meillä valtaapitävien käsitys suhteellisen liikaväestön tarpeesta ja heidän mahdollisuutensa maksimoida voittonsa finanssikapitalismin keinoin vaikuttaa hyvinkin paljon, unohtamatta mahdollisuuksia keinotella kansainvälisellä työnjaolla.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Tietysti työttömien roudaaminen työllistää.
Pitäähän näille koneinsinööreille hommata asunnot ja ruoka ym.
Se että lysti maksetaan verovaroista tekee koko hommasta pahasti miinusmerkkistä.

Jos työn määrä on ratkaisevaa eikä siitä saatu tuotto, eikö meillä pitäisi olla mm. ilmaiset julkiset, hammashuolto ja joka jeppellä omakotitalo.
Työtä riittää kaikille ja valtio maksaa.

Käyttäjän haapaniemi74 kuva
juha haapaniemi

Minä en ymmärrä.

Tiedän, että raha tulee seinästä, mutta onko sitä äärettömästi?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Silloin kun rahaa käytetään Hornetteihin tms. sitä on äärettömästi. Silloin kun sitä käytetään tavallisten tallaajien hyvinvointiin, sitä on niin, niin, niin rajoitetusti... ahh ja voihhh!!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

”Olen aiemmissa kirjoituksissani kertonut, että jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, jotka eivät työllisty, joku aiemmin työttömänä ollut saa työpaikan, koska noiden maahanmuuttajien sosiaalituillaan ostamat tuotteet pitää tuottaa.”

Olemme aikaisemmin todenneet, että tämä on laskennallisesti mahdollista. Tietenkin asiaan liittyy epävarmuustekijöitä.

Työnantaja ei tietenkään palkkaa uutta henkilökuntaa ennen kuin koko tuotantokapasiteetti toimii täydellä teholla ja pakko tulee eteen. Koneet tuottavat maksimimäärän tuotteita ja henkilökunta samoin. Tämä vaikuttaa työllistymiseen.

Tuella elävän halu ja kyky ottaa työtä vastaan on merkittävä tekijä. Tällä hetkellä osaavasta työvoimasta väitetään olevan ainoastaan pulaa. En usko, että maahanmuutto muuttaa tätä, joten pääasiassa muuttajat tulevat kilpailemaan työpaikoista muulla sektorilla. Tämä nyt Suomen tuella elävä henkilö, jonka on tarkoitus työllistyä uusien maahanmuuttajien kulutuksen kautta, on työtön myös siitä syystä, että hän ei täytä tarvetta osaavasta henkilökunnasta. Tämäkin vaikuttaa työllistymiseen.

Oletetaan, että nyt tuella elävä saa yhteiskunnalta 1000 rahaa elämiseensä. Saadakseen saman ja elättääkseen uuden tukitulokkaan hänen pitää saada palkkaa 2000 rahaa (unohdetaan lillukanvarret). Mikäli hän saa työpaikan, jossa hänelle maksetaan 2000, niin häneltä pitäisi periä puolet veroa, jotta homma toimisi. Tällaista verotusta ei Suomessa ole ja tuskin uusi työntekijämmekään vaihtaisi munan munaan. Heitän ihan hatusta, että uuden työntekijämme tulisi saada palkkaa n. 3000 - 4000 rahaa, jotta verotus (myös ta:n voitosta) ja halu työskennellä toimisivat. Kysyn, että ollaanko tällöin jo sellaisessa palkassa, jota maksetaan vain osaavalle henkilökunnalle? Mikäli asia on näin, niin silloin työllistyminen on, sanoisinko, haastavaa nykytilanteessa.

Minusta kannattaa miettiä, että minkälaisia uusia työpaikkoja pitää syntyä, että esitetty yhtälö voi toimia? Selvästikin on ainakin haasteellista saada yhtälö toimimaan suhteessa 1:2. Mitä isompi tuki on, niin sitä suurempaa palkkaa pitää työllistyvän tavoitella.

Tässä on taas näitä ruutupaperimietintöjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset