jannekejo Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista.

Yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten ongelmien ero

Yhteiskunnallisista ongelmista keskusteltaessa on tärkeää ymmärtää, miten yhteiskunnalliset ongelmat eroavat henkilökohtaisista ongelmista. Osa keskustelijoista ei nimittäin tunnu ymmärtävän, että mitään yhteiskunnallisia ongelmia on olemassakaan, vaan heille kaikki ongelmat ovat henkilökohtaisia ongelmia.

 

Tuolileikki

Havainnollistetaan yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten ongelmien eroa tuolileikin avulla. Tuolileikki on leikki, jossa on jokin määrä pelaajia ja hieman pienempi määrä tuoleja. Aluksi pelaajat ovat seisaallaan ja liikkuvat musiikin soidessa ja kun musiikki taukoaa, jokainen pelaaja pyrkii istuutumaan tuoliin. Voittajina pidetään niitä, jotka onnistuvat saamaan tuolin ja häviäjinä niitä, jotka eivät onnistu saamaan tuolia.

Kuvitellaan nyt, että joku pelaaja pitää ongelmana sitä, että juuri hän itse ei ehkä saa tuolia itselleen. Kyseessä on henkilökohtainen ongelma.

Kuvitellaan sitten, että joku pelaaja pitää ongelmana sitä, että joku tai jotkut, ketkä hyvänsä, eivät saa tuolia. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma.

Molemmissa esimerkeissä ongelmasta voidaan käyttää samaa nimeä – vaikkapa tuolittomuus – mutta siitä huolimatta ongelmat ovat täysin eri luontoisia ja niiden ratkaisut ovat myös täysin eri luontoisia.

Henkilökohtaiseen ongelmaan ratkaisu on parempi valmentautuminen. Kun pelaaja on paremmin valmentautunut kuin jotkut toiset pelaajat, hän saa tuolin ja hänen henkilökohtainen ongelmansa on ratkaistu. Mutta edelleen jotkut toiset pelaajat jäävät ilman tuolia. Yhteiskunnallinen ongelma ei siis ratkea henkilökohtaisilla ratkaisuilla.

Yhteiskunnallinen ongelma ratkeaa vain leikin sääntöjä muuttamalla niin että tuoleja on yhtä monta kuin pelaajiakin. Kukaan yksittäinen pelaaja ei voi kuitenkaan yksin muuttaa pelin sääntöjä, vaan pelaajien on muutettava niitä yhteistuumin. 

 

Konkreettinen esimerkki: Työttömyys

Useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että työttömyys on ongelma. Mutta eri ihmiset ymmärtävät eri tavalla sen mitä tuo tarkoittaa.

Valitettavan monet ajattelevat työttömyyden olevan vain työttömän oma henkilökohtainen ongelma, johon on olemassa henkilökohtainen ratkaisu eli parempi valmentautuminen työelämän vaatimuksiin tai vaikkapa vain itse työnhakuprosessin vaatimuksiin.

Tosiasia on kuitenkin se, että yhtään uutta työpaikkaa ei synny siitä, että työnhakijat kilpailevat ankarammin toisiaan vastaan. Jotkut jäävät ilman työpaikkaa joka tapauksessa, ellei talouden pelisääntöjä muuteta. Työttömyys nimittäin johtuu käytössä olevasta talousjärjestelmästä – tarkemmin sanottuna siitä, että työllistävien tahojen henkilökohtaisessa intressissä on, että työnhakijat joutuvat kilpailemaan ankarasti toisiaan vastaan. Tämän takia työpaikkoja on nykyisen talousjärjestelmän puitteissa tarjolla vähemmän kuin työntekijöitä.

Jos siis työttömyys ymmärretään yhteiskunnallisena ongelmana, eli että ongelmana pidetään sitä, että ylipäätään jotkut ovat työttöminä, ratkaisun on oltava yhteiskunnallinen eli talouden pelisääntöjä on muutettava sellaiseksi, että ihmisten pitäminen työttöminä ei enää ole kannattavaa niille tahoille,  jotka työllistämisestä päättävät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mainio kuvaus tuosta merkittävästä erosta ja siihen suhtautumisesta.

Toisaalta tuossa tuolileikissä (ja muutenkin yhteiskunnassa) pelkkä sääntöjen muuttaminen ei auta. Jostakin pitää saada lisää tuoleja sillä leikkijöiden vähentäminen on epistä niitä kohtaan jotka joutuvat lähtemään pois. Työttömyyden kohdalla jopa vielä raaempaa.

Toivottavaa olisikin, että yhdessä tehtäisi lisää tuoleja. Tai istutaan vuorotellen tai sitten aseteltaisi tuolit yhteen sillä tavalla, että niihin mahtuu useampi istumaan kuin penkille. Vähintä kai olisi, että hävinneitä ei syrjäytettäisi pois leikistä.

Työttömyyden suhteen pitäisi kai menetellä niin, että luodaan uutta toimeentulon tuovaa työtä tai jaetaan työtä useampien kesken vaikka työaikaa lyhentämällä tai työtaakkoja keventämällä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset